Käytän aitoa turkista. Se on tuskin keneltäkään teistä jäänyt huomaamatta. Uskon, että ne kenelle se on ylitsepääsemätön asia ovat jättäneet blogini jo kauan sitten. Mietin pitkään kirjoitanko tästä aiheesta ollenkaan, sillä se jakaa mielipiteitä niin vahvasti. Halusin kuitenkin selvitellä omia ajatuksiani asian suhteen ja päästä perille siitä miten mielipiteeni aiheeseen on oikein muodostunut. Samalla toivon, että kommenttiboksissa tulisi asiallista keskustelua aiheen tiimoilta. Eriävät mielipiteet ovat tietenkin tervetulleita, mutta syyttäviä kommentteja en tule ymmärtämään. Uskon, että aika harvalla on nykypäivänä varaa syytellä ketään mistään. Ainakaan itselläni ei ole. Toisaalta olen niin monesti huomannut, että te lukijat olette niin fiksua porukkaa, että tästä tuskin olisi tarvinnut edes erikseen mainita.
No, mutta jatketaan. Olen kasvanut perheessä missä olen nähnyt äitini käyttävän aitoa turkista enkä siihen aikaan vielä edes ymmärtänyt mistä turkis on peräisin. Sen kyllä muistan, että äitini käytti samaa takkia vuodesta toiseen. Se piti lämpimänä ja oli ihan mielettömän kaunis. Vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen se löytyy kaapista. Isoisäni käytti myös turkishattua vuosikaudet (nykyään se löytyy omasta kaapistani ja tulen jättämään sen omille lapsille kun on sen aika). Puhumattakaan tuosta isoisoäitini neljäkymmentä vuotta vanhasta turkista, joka kulkee suvussa. Olen siis aina pitänyt turkiksesta tehtyjä vaatteita ja asusteita todella luonnollisena ja normaalina asiana.
Teini-ikäisenä turkis oli liian vanhahtava omaan makuuni ja parikymppisenä löysin turkikset uudestaan. Silloin vasta ymmärsin miten ne jakavat mielipiteet niin voimakkaasti kahtia ja etenkin näin bloggarina olen päässyt todistamaan miten kiistelty aihe turkisten käyttö onkaan. Ihmisten luonteesta, empaattisuudesta ja luoja ties mistä tehdään aikamoisia olettamuksia yhden valinnan vuoksi.
Itse en ole ikinä vieraillut turkistarhassa ja jotta osaisin antaa oman mielipiteeni tähän teollisuuteen minun pitäisi. Mielestäni ongelma ei ole kuitenkaan niinkään se turkistarhaus, vaan se miten niitä eläimiä siellä kohdellaan. Toivon tietenkin, että eläimiä kohdellaan asiallisesti ja niin hyvin kuin mahdollista. Suomessahan turkistarhaus on täysin laillista ja onneksi sen takia valvottua. EU:n ulkopuolelta (esim. Kiinasta) en enää ostaisi turkista koska tiedän, että siellä turkisteollisuus ei ole samalla tavalla valvottua kun mitä täällä meillä, joten eläinten kohtelusta ei voi olla varma. Ymmärrän kyllä niitä, kenen mielestä turkistarhaus ei ole ok. Itsekään en koe, että eläinten paikka ihan näin yleisesti on ensisijaisesti häkissä (oli se sitten lemmikki hamsteri tai minkki).
Onneksi nykyään löytyykin eettisiä turkiksia mitkä tulee tulevaisuudessa olemaan se ensisijainen valintani. Mikä siis oikeastaan on “eettinen turkis”? Eeetinen turkis tarkoittaa sitä, että eläin ei ole turkistarhauksen tuote vaan eläimet ovat kasvaneet ihan normaalisti luonnossa ja voi olla esim. luvanvaraisilta metsästäjiltä peräisin, jotka kiintiöiden vuoksi joutuvat harventamaan kantaa. Eettinen turkis voi myös olla kierrätysmateriaaleista valmistettua turkista tai vaikka auto-onnettomuudessa menehtyneen eläimen turkista. Pääasia on kuitenkin se, että eläin ei ole elänyt ja kuollut vangittuna pelkästään sen takia, että muotiteollisuus hyötyisi.
Suomalaiset merkit kuten Onar ja Marita Huurinainen valmistavat vaatteita ja asusteita käyttäen ainoastaan näitä eettisiä turkiksia. Olen sitä mieltä, että käytetyt turkikset ja nämä eettiset turkikset on ihan mahtavat vaihtoehto kaikille meille kenen mielestä aito turkis on yksinkertaisesti kaunis, lämmin ja laadukas valinta. Eettinen turkis takaa sen, että eläin on saanut viettää elämän luonnollisessa elinympäristössä, eikä sitä ole tapettu muotiteollisuuden takia. Ihan loistava ratkaisu, vai mitä? Yksi asia mitä ihmettelen on se, että osa turkisvastaisten ihmisten mielestä tämäkin tapa on väärä. Mikä ero siinä on, että heitetäänkö se turkis roskikseen vai pukeeko joku sen päälleen? Vielä bonuksena samalla siinä tukee suomalaisia yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä.
Toinen asia mitä minun on vaikea ymmärtää ovat ne ihmiset ketkä vastustavat turkista, mutta silti käyttävät tekoturkista. Sehän vain viestittää siitä, että turkis on muodikasta ja edesauttaa siihen, että turkis pysyy muodissa. Mitä mieltä te olette tästä?
Käytän aitoa nahkaa ja syön mm. kania niin olisi todella tekopyhää tilanteessani pitää kaninturkista jotenkin vastenmielisenä. Olen myös miettinyt sitä, että Ranskassa hanhenmaksa on todella suosittua, mutta se miten niitä hanhia kohdellaan (pakkosyötetään) voi jo kutsua eläinrääkkäykseski. En usko, että kovin moni kohahtaisi jos esittelisin täällä illalliseni ja lautasella olisi hanhenmaksaa? Tai jos esittäisin kuvan ravintola illalliselta ja lautasella olisi kania? Miksi siis pelkästään turkis saa niin monet näkemään punaista?
Kuten jo sanoin, ymmärrän hyvin miksi joku on turkistarhausta vastaan. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että jos turkistarhaus Suomessa kiellettäisin kokonaan niin tuotanto vaan siirtyisi muihin maihin. Maihin joissa ei välttämättä ole mitään lakia siihen miten niitä eläimiä kohdellaan. Ojasta alikkoon jos niin voisi sanoa. Ehkä se eläinten olojen parantaminen (jos siihen on syytä) tulisi olla se tavoite täällä kotimaassa?
Itse tulen käyttämään turkista nyt ja jatkossakin, mutta tulen miettimään huolellisemmin turkiksen alkuperän ja omilla valinnoilla suosimaan käytettyä turkista tai kotimaista eettiistä sellaista kun kerran on se vaihtoehto. Tarkoittaako se, että en enää ikinä ostaisi vaikka Burberryn untuvatakkia jonka huppu on vuorattu turkiksella? Ei, mutta kuten sanottu, ensimmäinen vaihtoehtoni tulee olemaan se eettinen tai käytetty turkis.
No niin, nyt voitte heittää minut susille ja kirota alimpaan helvettin, heh.
Ajatuksia ja mielipiteitä?
//Sorry, no translation this time! Back to normal again tomorrow.
