Tämän postaussarjan aloittaminen on ollut mielessäni siitä asti kun palasin reissusta yli kuukausi sitten, mutta nyt vasta sain ensimmäisen osan toteutettua. Tuntuupa ihanalta katsoa reissukuvia ja elää noita muistoja taas mielessäni! Ajattelin tehdä yhteensä kolme tiivistelmää (Praslin, Silhouette ja Mahé) ja ensimmäisenä sukelletaan Praslin saarelle.
Meno
Praslin sijaitsee noin tunnin venematkan päässä Mahén saarelta ja sinne pääsee joko veneellä tai lentäen. Me laskeuduimme Mahéen aikaisin aamulla ja otimme heti taksin satamaan, josta ostimme liput seuraavaan katamaraaniin. Varoitan, että lipun osto ja matkalaukkujen luovuttaminen on aikamoista säätöä, joten suosittelen ostamaan liput etukäteen netistä (Cat Coco). Mahén satamaan rakennetaan uutta lippupistettä ja odotusaulaa, mitkä tulevat todella tarpeeseen. Tällä hetkellä siellä ei ole juurikaan suojaisaa odotusaulaa, joten meinasin pyörtyä yölennon jälkeen auringonpaahteeseen odottaessa lauttaa, heh. Itse lautta on onneksi moderni ja ilmastoitu, joten matka taittui helposti. Jos kärsii matkapahoinvoinnista, niin suosittelen istumaan sisällä mahdollisimman takana. Aallokko voi olla välillä kova, eli siihen kannattaa varautua, mutta lautta on onneksi sen kokoinen, että liikaa heilumista ei kannata pelätä.
Lentovarauksia tehdessä kannattaa katsoa jos Prasliinin pääsisi hyvään hintaan heti kansainväliselle lentokentälle laskeuduttua, sillä se on nopein ja vaivattomin keino päästä saarelle. Jos kuitenkin ideana on hypätä suoraan katamaraaniin, niin suosittelen varaamaan paikat koneen ulko-oven lähettyviltä (lentäessä Mahélle), jotta pääsee mahdollisimman nopeasti passintarkastukseen. Jos sattuu olemaan koneen takaosassa, niin jonossa voi pahimmassa tapauksessa vierähtää 1,5 tuntia. Pieni, ahdas ja kuuma tila yölennon jälkeen ei ole mikään kivoin paikka odotella, etenkin jos on stressi ehtiä seuraavaan lauttaan.
Mitä tehdä / nähdä
Kävimme kahtena päivänä tutustumassa itse Praslinin saareen ja ensimmäisenä päivänä kävimme lounastamassa Cote d’Or Beachin tuntumassa. Täytyy sanoa, että vaikka ravintola oli todella hyvä (kannattaa muuten varautua Euroopan hintoihin kaikkialla – niin myös ravintoloissa), niin itse alue ja sen ranta ei sitten sytyttänyt ollenkaan. Tuntui kuin olisi ollut jossain Aasian turistirysässä, sillä koko rantakatu oli tehty pelkästään turisteille ja alue oli myös epäsiisti. Tämä paikka on hyvä reppureissaajille (rannan tuntumassa on paljon hostelleita), mutta jos haluaa omaa rauhaa ja hieman tasokkaamman loman, niin suosittelen välttämään tätä paikkaa (Aasiasta kun löytyy samanmoisia alueita, joissa saa rahalle vastinetta aivan eri tavalla). Taksimme odotti meitä lounaan ajan (taksi kannattaa pitää ja maksut sovitaan aina ennen matkaa – mittareita ei siis käytetä) ja siitä jatkoimme katsomaan yhdeksi maailman kauneimmaksi rannaksi kutsuttua Anse Laziota. Ajomatka oli ihana, sillä näimme koko saaren itäpuolen ja vaikka ranta oli kaunis, niin sanoisin, että viime vuonna vierailemani La Diguen Anse Source d’Argent oli vielä upeampi. Sitä varmasti sokaistuu, koska Seychelleillä kaikki rannat ovat hyvin kauniita, mutta Anse jäi vahvasti mieleeni.
Toisena päivänä teimme retken Unescon kansallispuistoon Vallée de Mai:hin. Tämä puisto on suojeltu sen takia, että sieltä löytyy muutamia harvinaisuuksia, mitä ei mistään muualta maailmasta löydy. Yksi niistä on Coco de Mer, mikä on valtava ja erikoisen muotoinen (suoraan sanottuna naisen takapuolen näköinen) kookos. Suurimmat voivat jopa painaa 20 kiloa, joten mistään pienestä kookoksesta ei ole kyse. Alueen toinen erikoisuus on Black parrot, eli musta papukaija. Puiston sisäänpääsymaksun yhteydessä annetaan kartta, johon on merkattu kolme eri kävelyreittiä puiston sisällä. Me valitsimme pisimmän ja vaikka kartassa sanottiin reitin kestävän n.2.5h (vai oliko se jopa 2.45h) niin normaalikuntoinen kävelee sen helposti 1,5 tunnissa. Ei siis kannata pelätä tarttua siihen pisimpään reittiin ja sitä voinkin suositella. Kannattaa myös ehdottomasti kavuta näköalapaikalle (muutamista jyrkistä portaista huolimatta), sillä ylhäältä on upeat näköalat ja sen lisäksi bongasimme sieltä Black parrot pariskunnan (ilmeisesti näitä erikoisia lintuja näkee harvemmin). Puistoon kannattaa varata pari tuntia aikaa, mutta ei sen enempää (jos matkassa on siis normikuntoisia aikuisia).
Hotelli – New Emerald Cove (****)
Tämä hotelli sijaitsee Praslinin satamasta muutaman minuutin venematkan päässä. Hotelli on siis Praslinin saarella, mutta sinne ei pääse autolla ollenkaan (sinne ei ole mitään teitä), eli hotelli hakee asiakkaat pikaveneen kanssa pääsataman luota. Venematka siitä hotellille on alle viisi minuuttia. Hotellin väki kuljettaa vieraita veloituksetta noin. 8 kertaa päivässä Praslinin satamaan ja takaisin (aikataulun mukaisesti) ja lähtöpäivänä asiakkaat viedään katamaraanin luokse sovittuun aikaan. Ei siis tarvitse pelätä, että olisi täysin eristyksissä, vaikka hotellin sijainti onkin pienen matkan päässä muusta saaresta!
Hotelli tuli varattua aika kiireessä ja ennen reissua en ehtinyt tutustumaan siihen kovinkaan paljon. NEC sijaitsee siis aivan omassa rauhassaan ja itse sijainti on todella kaunis. Alueella on pieniä taloja, joissa huoneet sijaitsevat ja keskeltä löytyy ravintola, uima-allas alue jne. Me olimme varanneet superior huoneen (hotellin suurin huone), mutta petyimme siihen niin paljon, että vaihdoimme pienempään. Superior huoneet sijaitsevat nimittäin yläkerrassa ilman terassia/parveketta, kun taas “normaalit” huoneet alakerrassa ja jokaisella oma puinen terassi. Huone on pienempi, mutta terassi merelle päin on ehdottomasti tärkeämpi tilaan nähden (suosittelen ehdottomasti varaamaan huoneen merinäköalalla). Ensin ihmettelin huoneen ikkunoiden lasittomuutta (ne ovat puusäleikköä) ja mietin tuleeko itikat ja kuuma ilma sisään, mutta ihme ja kumma ei (säleiköt saa siis avattua ja suljettua). Ei siis kannata pelästyä tätä! Mielestäni hotelli vastaa kuitenkin enemmän kolmea tähteä kuin neljää, mutta hinta-laatusuhde on silti hyvä, ottaen huomioon Seychellien kalliin hintatason. Sanoisin, että hotelli on symppis, mutta jos etsii todellista luksusta, niin kannattaa mennä muualle (esim. Raffles tai Constance Lémuria). Yövyimme tuolla neljä yötä, joka on mielestäni ihan maksimi. Sen jälkeen voi alkaa helposti kyllästyttämään. Hotelli on kyllä niin ainutlaatuisella sijainnilla, että siitä täydet pisteet kotiin ja pisteet myös alueen neljästä jättikilpikonnasta (jotka elävät hotellin pihapiirissä). Myös ruoka oli hyvää ja palvelusta ei moitteita (mitä nyt paikalliset olivat välillä tooooodella hitaita toiminnassaan, mutta lomallahan sitä oltiin)! Sri Lankalainen baarimikko sitten kompensoi tätäkin aurinkoisella olemuksellaan.
Kaiken kaikkiaan Praslin on upea saari ja ensi kerralla haluisin nähdä länsipuolen. Jos siis vielä joskus pääsen matkustamaan Seychelleille, niin silloin suuntaan sinne ja hotelli Constance Lémuriaan (ei muuta kuin säästöpossua täydentämään)!
