marraskuu 9, 2016

Olen kuolannut tätä Zaran bleiserimallista villakangastakkia jo viikkotolkulla ja aina kun olen käynyt Zarassa, niin olen kokeillut sitä ja ihastellut. Olen aina onnistunut vakuuttamaan itselleni, että en tarvitse sitä, mutta lopulta sorruin ja kipitin kotiin se kainalossa. Kertaakaan en ole katunut sen hankintaa ja kuten tiedätte, niin kaapissani oli sille vielä hyvin tilaa. Jos jotain vaatetta ei saa mielestään ja sitä käy sovittamassa monesti ja aina ihastelee sitä yhtä paljon, niin silloin se kannattaa hankkia. Sille tulee silloin todennäköisesti paljon käyttöä. Täällä se menee vielä päällystakkina ja Suomen talvessa sitä voi hyvin käyttää bleiserinä päällystakin alla.

Tähän loppuun vielä eilisillan tarina. Poikaystäväni lähti illalliselle ystäviensä kanssa ja tilasin itselleni sushia kotiinkuljetettuna. Meidän ovi on sellainen, että se täytyy lukita avaimella, niin sisältä, kuin ulkoapäin. Meillä on luonnollisesti kaksi avainta ja aina kun poikaystäväni lähtee kotoa, hän lukitsee oven. Hänen lähdöstään oli kulunut noin vartti, kun ovipuhelin soi. Avasin pääoven summerilla ja samalla katsoin meidän eteiseen, että missä on avaimeni. Yritin etsiä sitä joka paikasta, kunnes tajusin, että poikaystäväni oli varmasti vahingossa ottanut molemmat. Tilanne oli siis se, että olin lukkojen takana omassa kodissani ja sushia tuonut kundi odotti oven toisella puolella. Yritin siinä sitten huutaa oven läpi, että en saa ovea auki. Onneksi olin varannut käteistä, eli onnistuin sentään ujuttamaan setelit ja kolikot oven alta. Mies luuli varmasti, että olen täysin sekopää ja hän otti rahat, jätti sushit oven viereen ja juoksi pois. No, soitin sitten poikaystävälleni, että palon sattuessa olen aika huonossa tilanteessa ja hän muisti, että oli jättänyt toisen avaimen kylpyhuoneeseen. No sieltähän se sitten löytyikin, mutta raukka sushi-kuski sai varmasti tästä kotiinkuljetuksesta traumoja, heh.

I’ve been drooling over this blazer from Zara for so long, that I finally decided to get it. I think I went to Zara about ten times to try it on and every time convinced myself that I don’t need it…well after the tenth time I kind of gave in and got it. As you know, I have space for it in my closet and I believe that if you can’t stop thinking about something, it’s usually a sign that it’s meant to be. Right?

So here’s true story from last night. My boyfriend went to dinner with his friends, so I decided to order sushi. Our apartment door is kind of oldish, so you need to lock in from the outside and inside. So when my boyfriend left, he locked the door. About fifteen minutes later the buzzer goes off and I let the sushi delivery guy into our building. Then I start looking for my key (I always keep it in the entrance). Well, I didn’t find it so I figured my boyfriend took both accidentally (that’s happened before). So I’m stuck inside my apartment (I can’t open the door from the inside without a key) and the delivery guy is knocking on the door. I try to tell him that I can’t open it. I think he was very confused (can’t blame the poor guy), but luckily I had cash, so I started passing the money from under the door. He luckily saw it, so he took the money, left the sushi outside and ran off, heh. He must have thought I was mad. After I called my boyfriend to tell him to bring the key back (in case of a fire, I would be toast) and he tells me he left one key in the bathroom. So actually, the key was inside the house all along, heh.