Kun muistelen kulunutta vuotta, niin muistan tähtihetkien lisäksi ne haastavimmatkin asiat. Vuoteen on mahtunut niin elämää mullistavia hetkiä, kun sairastumisia, vesivahinkoa ja hermolomaa. Vaikka vuosi ei ollut pelkkää positiivista hyvää oloa, niin se silti piti sisällään etenkin kaksi ikimuistoista asiaa – poikaystäväni kosinnan sekä ensimmäisen yhteisen kodin hankinnan.
OUI
Meille tuli poikaystäväni kanssa kymmenen yhteistä vuotta tänä syksynä ja huhtikuussa mies yllätti kosinnalla. Vaikka olemme naimisiinmenosta jo aikaisemmin puhuneet, niin hän onnistui silti yllättämään täysin. Itselläni ei ole ollut mikään kiire mahdollisten häiden kanssa, mutta tuntuu silti ihanalta olla askeleen lähempänä sitä, että toinen on virallisesti puolisoni. Hääsuunnitelmat eivät ole edenneet mihinkään ja liputan edelleen maistraatin puolesta, mutta tässä voi vielä rauhassa miettiä. Yhden asian kuitenkin tiedän varmuudella – stressiä en tästä asiasta halua ottaa ja koska perinteiset häät eivät ole mikään unelmani, niin teemme juuri niin kuin meistä tuntuu hyvältä. On se sitten kahdestaan karkaaminen johonkin, pienen porukan intiimitilaisuus Suomessa tai sitten Ranskassa juhlat läheisten kesken.
Moni muuten kyseli minulta kosinnan jälkeen, että arvasinko jotain ja oli pakko myöntää, että miehen käytöksestä huomasin, että jotain on meneillään. Taaksepäin ajateltuna oli myös muutama huvittava asia, kuten reissumme Alkoon. Mies kosi landella ja sinne mentäessä pysähdyimme Alkossa ostamassa viinipullon. Hän olisi halunnut ostaa myös lempisamppanjaani, mutta sanoin ettei ole mitään järjeä ostaa kallista pulloa, kun juon todennäköisesti vain yhden lasin. Hetken hän yritti, mutta luovutti sitten lopulta ja jälkeenpäin ymmärsin miksi hän olisi halunnut ostaa juuri kyseinen pullon, heh. Onneksi kallis pullo jäi kuitenkin kauppaan, koska kosinnan jälkeen olin niin shokissa, etten saanut mitään enää alas. Pidimme kosinnan myös seuraavat kolme päivää vain meidän keskeisenä salaisuutenamme ja oli ihanaa, kun saimme viettää sen ajan kahdestaan kihlakuplassa.
MYYTY
Viime vuonna sanoin, että yksi suurin toive tälle vuodelle olisi oman kodin löytyminen. Tämä toive toteutui toukokuussa, kun ostimme ensimmäisen yhteisen kotimme. Olimme etsineet asuntoa jo useamman kuukauden tuloksetta, mutta äitienpäivä viikonloppuna huomasimme kiinnostavan asunnon tulleen myyntiin. Soitimme välittäjälle, joka näytti asunnon meille ennen virallista näyttöä ja siitä asiat etenivät nopeasti. Asunto ei täyttänyt kaikkia kriteereitämme, mutta ne kolme tärkeintä kylläkin – keskeinen sijainti, kaksio ja korkea kerros (valoisuus). Bonuksena asunnosta löytyi vielä parveke, mikä ei ole itsestäänselvyys keskustan yhtiöissä.
Remontti oli sitten oma murheenkryyninsä, mutta siitäkin selvittiin ja nyt koko asialle osaa jo nauraa. Pyyhin kyllä edelleen tuskan hikeä otsalta aina välillä, kun mietin kuinka paljon pahemminkin olisi voinut käydä, jos vahinkoa ei olisi huomattu ajoissa. Tästä huolimatta olemme viihtyneet asunnossa mielettömän hyvin ja mikä tärkeintä, se tuntuu kodilta.
Vuoden 2020 hartain toiveeni on ennen kaikkea oma sekä läheisteni terveys ja normaalista arjesta nauttiminen. Jos nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, niin vuosi ei voi olla muuta kuin onnistunut. Olisi toki kiva mahduttaa mukaan myös muutama reissu, mutta ulkomailla asuneena ja paljon reissanneena olen todennut, että kotonakin on ihanaa.
ONNELLISTA UUTTA VUOSIKYMMENTÄ TEILLE KAIKILLE JA KIITOS KULUNEESTA VUODESTA!
