Nämä asukuvat on otettu jo alkuvuodesta, mutta samat vaatteet (miinus nämä farkut) on edelleen käytössä, joten siinä mielessä tämä on edelleen ajankohtainen asu. Olen tässä muistaakseni raskausviikolla 22 ja mahan sai vielä hyvin piiloon. Itselläni se pullahti kunnolla esille hyvinkin myöhään, mutta ilmeisesti se on normaalia näin ensimmäistä odottaessa. Ihanaa sinänsä, koska silloin voi itse päättää milloin kertoo raskaudesta muillekin kuin lähipiirille. Nyt naurattaa, kun otin alkuvaiheessa mahakuvia joista mielestäni näkyi pientä kumpua, mutta nyt kun katson niitä uudestaan niin eihän niissä näkynyt mitään muuta kuin pientä turvotusta maksimissaan. Nyt vatsa on ottanut kunnon kasvuspurtin ja ensimmäistä kertaa raskauden aikana alkaa tuntua pientä kipua (oletan, että kyseessä liitoskivut) ja nukkuminen on hankalampaa. Nämä on kuitenkin pieniä asioita ja uskon, että raskausjooga auttaa näihin vaivoihin sekä tietysti lepo.
Kotipääsiäinen on mennyt toistaiseksi suhteellisen hyvin, mutta muutamat hepulit on tullut koettua. Tuntuu, että miehen kanssa juttu lähtee välillä niin laukalle ja molemmat tuntee, että nyt on tullut oltua neljän seinän sisällä vähän liiankin kauan, heh. Onneksi hepulit on sentään positiivisia ja ehkä se järkikin tästä vielä palautuu. Jos emme pääsisi mökille ollenkaan tässä tilanteessa, niin nämä kaksion seinät voisi hyvinkin nopeasti kaatua niskaan. Nyt siis vaihdellaan kotia aina tarpeen mukaan ja ollaan kiitollisia siitä, että on paikka mihin paeta! Huomaan vaan, että mökillä olo on astetta hankalampaa tässä tilanteessa, kun vessassa pitää ravata alvariinsa. Sisävessa on kyllä olemassa, mutta se on erillisissä rakennuksessa, joten järjestely ei ole maailman kätevin kun siellä pitää juosta yötä-päivää. Toisaalta hyvä puoli siinä on se, että sitten kun olemme kaupungissa niin osaan arvostaa sitä, että vessa on aina muutaman askeleen päässä. Elämän pienet ilot!
Photos/Thomas D.
Coat / Hollies
Knit / Soft Goat
Jeans / Zara
Boots / Unisa*
Bag / Chloé
Earrings / Syster P
*Gifted.
