Raskaus luonnollisesti muuttaa naisen kroppaa ja onhan se jo ihan selvä, kun keho kantaa ihmisenalkua 9 kuukautta sisällään. Itse olen aina pitänyt raskaana olevia naisia erityisen kauniina ja kuten sanoin aikaisemmin, olen ollut kotonani tässä uudessa kropassani. Yksi huolenaiheistani raskauden alkumetreillä oli painoni ja saisinko tarpeeksi lisäkiloja vauvaa varten ja myös imettämistä ajatellen. En kärsinyt pahoinvoinnista oikeastaan ollenkaan (mistä olen todella kiitollinen) ja ruokahalu oli koko raskauden ajan hyvällä tolalla (mitä nyt muutamia huonompia päiviä). Siitä huolimatta painoni nousi suhteellisen hitaasti, mutta nousi kuitenkin. Nyt tässä loppumetreillä painoa on tullut viikkotasolla eniten ja olen ollut niin iloinen jokaisesta ekstragrammasta. Kohdunmittakin nousi alakäyrältä lähemmäs keskikäyrää kahden edellisen neuvolakäynnin aikana mikä oli ihana yllätys. Olen siis nauttinut ekstrakiloistani ja toivon, ettei kaikki niistä jää synnytyssairaalaan sieltä lähtiessä.
Tämän sanottuani ymmärrän kuitenkin hyvin naisia ketkä eivät ole sinut raskauskropassaan tai murehtivat etukäteen mitä mahdollinen raskaus voi vartalolle tehdä. Onhan se aikamoinen myllerrys niin henkisesti kuin fyysisesti ja mielestäni on täysin ok miettiä sitä etukäteen ja olla huolissaan – eikä sen tarvitse heijastua siihen miten onnellinen ja kiitollinen itse raskaudesta on. Ja vaikka itse olen viihtynyt raskauskropassani, niin pakko myöntää, että etenkin tässä loppuvaiheessa on tullut hetkiä, kun olo on äärimmäisen epämukava ja nautinto vatsasta on kaukana. Sekin kuuluu asiaan ja on enemmän kuin normaalia! Voin myös kuvitella, että jos painoa kertyy raskausaikana paljonkin niin vaikuttaahan se liikkumiseen ja muutenkin olotilaan. Ei raskaus siis välttämättä aina ole mikään hehkein olotila.
Etenkin naisten ulkonäköä arvostellaan milloin mistäkin syistä ja kun raskaus alkaa näkyä ulkoisesti, voi tuntemattomiltakin tulla (usein hyvässä mielessä) tarkoitettuja kommentteja. Itse esimerkiksi sanoin ennen omaa raskauttani raskaana oleville ystävilleni esim. “voi kuinka ihana siro maha” mikä oli pelkästään positiivinen kommentti omasta mielestäni, mutta nyt itse raskaana olen ymmärtänyt, että sekin voi toisesta tuntua pahalta. Itsellänikin oli huolia vauvan koosta ja kasvusta, joten tällaisetkin kommentit voi siinä tilanteessa tuntua pahalta, vaikka tiedostaakin niiden tulevan hyvästä paikasta. Itsekin olen näitä saanut ja ottanut ne kohteliaisuutena vastaan, mutta koska ikinä ei voi tietää miltä se toisesta tuntuu, niin olen kiinnittänyt tähän enemmän huomiota. Kommentit kuten “näytät upealta”, “kaunis vatsa” jne. on ehkä kuitenkin niitä turvallisempia asioita sanoa raskaana olevalle.
Summa summarum – armollisuus omaa kroppaa kohtaan on raskausaikana varmasti yksi tärkeimmistä asioista. Muuttui kroppa sitten kuinka paljon tai vähän tahansa, on ihan uskomatonta mihin se pystyy. Näillä sanoilla toivotan kaikille äidille oikein ihanaa äitienpäivää! <3
