I read a column by Maria Veitola in the March issue of Trendi magazine. She was talking about jealousy between women and how she discovered that complementing someone brings so much more joy than the feeling of jealousy ever could. I couldn’t agree with her more and think women should complement each other much more. I always think that the happiness of my friends is my also happiness. When you are able to feel joy for others, you have so many more celebrations in your life. So this week, we all should complement another women atleast once per day and be happy for each others success! Are you in? 🙂
Maria Veitolan kolumni “Kateudesta kehuihin” Trendin maaliskuun numerossa oli loistava ja kiteytti sen mihin itsekin pyrin. Veitola kirjoitti naisten välisestä kateudesta ja siitä miten kateuden sijaan kehuminen on asia mikä saa omankin olon huomattavasti paremmaksi. Itse en ole ikinä ymmärtänyt esimerkiksi ystävien välistä veristä kateutta. Eikö ystävyyden pitäisi olla sellaista, että tuki ja kannustus on se kantava voima niin hyvinä kuin huonoina hetkinä? En sano, että kateus ei olisi ikinä nostanut päätänsä itselläni koska se on, mutta viime vuosien aikana olen todella oppinut sen, että ympärillä olevien ihmisten onnellisuus ja menestys ei todellakaan ole itseltäni pois. Päinvastoin, koen, että saan heidän onnestaan ja menestyksestään virtaa ja energiaa kun pystyn nauttimaan muidenkin saavutuksista enkä ainoastaan niistä omista. Elämässä on juhlan paikkoja silloin niin monta enemmän ja se vasta hienoa on.
“Aina kun kehun tai autan toista naista, tunnen itseni vahvemmaksi. Luulin joskus, että se olisi minulta pois, mutta se onkin minulle lisää.” En voisi olla enempää samaa mieltä Veitolan kanssa. Muistetaan siis kehua muita naisia ja keskittyä jokaisen hyvään puoleen. Meissä kaikissa niitä on. Kokeilkaa vaikka antaa yksi kehu päivässä toiselle naiselle ja voin taata, että saatte siitä itsellennekin enemmän kuin uskoittekaan. Oletteko mukana? 🙂
Haastan myös kaikki bloggajat välittämään samaa viestiä, eli kauteudesta kehuihin eiks je? 🙂
21 comments
Elina
Olet niin oikeassa! Juuri eilen viimeksi keskusteltiin tästä aiheesta ja en vain voi aina ymmärtää toisten ihmisten kateutta, varsinkaan jos kyseessä oma tuttu/ kaveri. Toisen onni ei todella ole sinulta pois <3
Anna Sofia
Juuri näin; toisen onni kun ei ole itseltä pois <3 Kun sen tajuaa niin kateudelle ei ole mitään syytä!
Fanni
Komppaan Veitolaa ihan täysin tässä asiassa! Kehun tosi herkästi muita, jos mulla on siihen aihetta. Ei siihen oikeesti tarvita muuta kuin vaikka että “kivan väristä huulipunaa sulla!” ja heti tulee parempi fiilis – niin mulle kuin toivottavasti sille kehun vastaanottajallekin. Mun mielestä kateus näkyy helposti ihmisestä läpi ja se ei tee kenestäkään kauniimpaa… päinvastoin. 🙂 Loistava haaste siis, oon ainakin mukana täältä Espanjasta käsin!
Anna Sofia
Se on hieno piirre, että osaa kehua muita! Ja niinkuin sanoit, ihan pikku jututkin riittää. Ei sen tarvitse mitään maailman mullistavaa olla, mutta jos huomaa toisessa jotain mistä itse pitää niin se kannattaa ääneen sanoa. Tulee hyvä fiilis kummallekin! Ja ihan totta, kateus ei ketään kaunista. Päinvastoin! Kiva kuulla, että olet mukana 🙂
Noora
Oon kyllä ihan samaa mieltä. Eipä sillä kateudella voita yhtään mitään, oma olohan siinä vaan pahenee. Ehdottomasti mukana! 🙂
Anna Sofia
Näin se on! 🙂 Jee, kiva kuulla, että otit haasteen vastaan!
Anonymous
Tuo oli hyvä kirjoitus! Jostain syystä kehuminen on ihmisille niin vaikeaa ja meille suomalaisille kai vielä vaikeampaa ja jos tulee etelä-pohjanmaalta kuin minä, melkein mahdotonta;) Olen asunut jo iät ja ajat ulkomailla, joten toivon että tässä olisi hiukan jalostunut. Itse en ole kateellinen, mutta täytyy myöntää, että ei ylenpalttinen kehuminenkaan kauhean luontevaa itselle ole. Kateus on ikävä asia, en ole elämässäni ikinä helpointa tietä valinnut ja siksi tuntuu tosi pahalta jos joku läheinen ystävä ikäänkuin pettää olemalla kateellinen. Ehkä pahin “selkäänpuukottaminen” oli miten tosi hyvänä ystävänä pitämäni ihminen reagoi kun kerroin, että mulla ja miehelläni on vaikeuksia saada lapsi. Hänen mielestään olin saanut kaiken liian helposti elämässäni ja mieskin oli sitten väärä ja kannattaisi erota! No, olen mieheni kanssa yhä 18 vuoden jälkeen onnellinen(ja niitä lapsiakin sitten siunaantui) ja tähän “ystävääni” otin sen sijaan aikamoisen hajuraon:)
Anna Sofia
Se on kyllä jännä miten kulttuuriinkin sidoksissa kehut on. Jossain maissa on ihan arkipäivää kuullaa kehuja ja antaa niitä ja toisissa (kuten Suomessa) se kehujen antaminen ja vastaanottaminen onkin vähän vaikeampaa. Onneksi sekin on täällä muuttumassa pikkuhiljaa! 🙂
Itse olen ottanut tavaksi aina kehua ystäviäni kun saan siihen mahdollisuuden. On se sitten hiuksista, meikistä, vaatteista tai jostain muusta asiasta. Koen, että jokainen ystäväni on sen verran upea tapaus, että kehujen antaminen tulee ihan luonnostaan. Eikä sitä kehujenkaan viljelemistä tarvitse kokoajan harrastaa (siihen puutuu jo se vastaanottaja :D), mutta ehdottomasti silloin kun sitä tarkoittaa ja se tulee luonnostaan!
Tosi ikävä kuulla, että ystäväsi ei ollut tukena noin vaikealla hetkellä ja enemmänkin sai jonkinäköistä sairasta tyydytystä siitä, että sulla ei mennyt hyvin. Sellaiset ystävät kannattaakin juuri jättää sopivan välimatkan päähän! 🙂 Elämässä pitää ympäröidä itsensä niillä positiivisilla ihmisillä, jotka oikeesti osaavat olla tukena niin huonoina kun hyvinäkin hetkinä. Sellaisista ihmisistä kannattaa pitää kiinni ja jättää muut taka-alalle! 🙂
Anonymous
Asun itsekin ulkomailla ja olen miettinyt tätä paljon, koska ystävät ovat vuosien saatossa “pettäneet” hylkäämällä. Elämäni on välillä ollut tosi vaikeaa, yksin vieraalla maalla mutta sitä ei kukaan tunnu ajatelleen vaan asenne on enemmänkin “ole siellä sitten, kun olet sinne lähtenyt mutta älä oleta että me pitäisimme yhteyttä”.
Olen miettinyt, onko tämä kateutta vai mitä, mutta pahalta se tuntuu. Onko se sitten niin, että ihmiset kuvittelevat elämän ulkomailla olevan yhtä juhlaa ja lomailua eikä kenelläkään tule edes mieleen, että se ulkomaille muuttanut ystävä voisi tarvita vanhoja ystäviään? Itse en olisi halunnut menettää yhtäkään ystävää, minulle ystävät ovat ikuisia vaikka elämän tilanteet muuttuvat.
Anna Sofia
Itse olen kokenut myös samaa jossain määrin, mutta koen sen myös niin, että ulkomaille muuton jälkeen sitä ehkä huomasi ketkä ne tosi ystävät olivat. Olen myös törmännyt siihen oletukseen, että ulkomailla kaikki olisi paremmin ja elämä olisi niin paljon helmpompaa. Se ei todella ole niin. Päinvastoin sanoisin.
Ehkä sun ystävät olivat kateellisia siitä, että uskalsit lähteä. Ehkä heillä oli samoja haaveita, mutta siitä puuttui se uskallus? Toisaalta se on ihan yksi ja sama asia mikä se syy oli, koska kyllä todellinen ystävä tukee toisen päätöstä ja tsemppaa.
Olen kyllä myös huomannut sen, että joskus ystävät vaan ajautuvat eri teille. Mielenkiinnon kohteet muuttuvat, mielipide-erot on suuret jne. jolloin se ystävyys luonnollisesti haalistuu. Silloin siitä on ihan ok päästää irti ja ehkä joku päivä se suhde taas lähenee.
Itsellä on muutamia sydänystäviä kenen kanssa pidän yhteyttä tiiviisti ulkomailla asuessani. On hetkiä jolloin yhteydenpito on vähäisempää ja sitten taas aikoja kun se on vilkkaampaa. Työtä täytyy tehdä molemmin puolin ja muistaa säännöllisesti kysellä niitä kuulumisia. On se ystävyysuhteiden ylläpitäminen rankempaa ulkomailta käsin, mutta sen arvoista!
Suosittelen, että kerrot ystävillesi miltä susta tuntuu. Voihan olla, että he miettivän sun elämän siellä olevan niin kiireistä, että heille ei jää enää aikaa? Kaikesta kannatttaa puhua ja se usein myös puhdistaa ilmaa jolloin on itselläkin parempi olla! 🙂 Tsemppi hali sinne!
Anonymous
Thanks honey
Heidi
Juuri näin! Kenenkään toisen onni, oli se sitten ystävän tai ihan tuntemattoman, ei ole itseltä pois. Päinvastoin, toisten onnesta voi ihan hyvin riemuita itsekin ja saada siitä hyvää mieltä. Kateus tekee eniten hallaa juuri itselle, miksi sillä siis pitäisi mustuttaa omaa mieltä kun vähemmällä vaivalla voi olla onnellinen toisen puolesta. 🙂
Anna Sofia
Näin se menee ja kun sen oivaltaa niin on paljon helpompi olla! 🙂
Madeleine
Voi kunpa sen naisten välisen kyräilyn voisi poistaa maailmasta! Niin turhaa hommaa, mutta valitettavasti me suomalaiset vain olemme aika kateellista kansaa ja tuntuu, että joidenkin on ylitsepääsemättömän vaikeaa iloita toisen puolesta.. Mutta ehkäpä pienin askelin pääsemme siinäkin eteenpäin, ainakin jos löytyy lisää sun kaltaisiasi ihania ja herttaisia tyyppejä! 🙂
Anna Sofia
Älä muuta sano! Ja ehkä asiasta puhutaan liian vähän…? Asiaa täytyy oikeesti vähän miettiä ennenkuin edes välttämättä tajuaa, että käyttää turhaa energiaa kadehtimiseen. Muiden puolesta iloitsemisen taidon kun oppii niin elämä on huomattavasti kivempaa! 🙂 Ja voi että, kiitos! Ihan samat sanat takaisin 🙂
Siiri
Juurikin näin! Itse oon viime vuosina sisäistänyt saman asian – muiden menestys,onni,kauneus…ei ole multa pois! Semmosta “tervettä” kateutta kyllä harrastan, semmosta “wau tota mä halua itellenikin” -kateutta,joka potkii mua eteenpäin 🙂 Semmonen kateus on musta välillä ihan hyvästäkin.
Puhuttiin Jennin kanssa just siitä miten aina kadehditaan kaikkia kauniita & super tyylikkäitä aasialais naisia -mutta silleen hyvällä tavalla,koska meistä blondeista ei aasialaisia tekemälläkään :p
Mulle tulee myös hyvä mieli kun kehun toisia – oli se sitten mies,nainen,ystävä tai tuntematon! Aina on ihana nähdä miten joku ilahtuu aidosti kehuista,vaikka ne olisivat ihan pieniä asioita mitä kehutaan 🙂
Anna Sofia
Joo itsekin harrastan muiden ihailua, joka usein potkii eteenpäin ja yrittämään! Kateus/ihailu on tässä tilanteessa ehkä sama asia? Ja sitä on hyväkin harrastaa koska monista ihmisistä saa huimasti motivaatiota! Esim. jos ihailen jotain menestynyttä henkilöä niin usein ajattelen asenteella “if she can do it, I can do it” ja se antaa virtaa (vaikka joka tapauksessa se ei olisikaan totta :D)!
Se on ihana kun huomaa, että kohteliasuus tai kehu meni ihmisille, joka siitä aidosti ilostui. Siitä saa itsellekin virtaa pitkäksi aikaa! 🙂
RagDoll
Tuo on niin totta!! Kehun lähes aina, kun näen jotain kaunista/mieluisaa. Saatan joskus mennä tuntemattomallekin sanomaan kadulla, että olet todella tyylikkään näköinen, tai kehua laukkua, tai jos olemus on positiivinen, saatan mainita siitä. 🙂 Olen huomannut, että se hyvä tulee itsellekin takaisin! Miksi olla hiljaa nähdessään jotain upeaa, kun voi ihan ilmaiseksi avata suunsa ja vielä piristää toisen päivää.
Joskus 10-15 vuotta taaksepäin saatoin olla kateellinen kavereille joilla oli kaikkea, mutta nykyään ei tulisi mieleenkään, että kadehtisi ystäviensä menestystä tai kotia jne. Sitä osaa olla aidosti onnellinen toisen puolesta, koska niinkuin sanoit, toisen onni ei ole sinulta pois..
On ihana huomata, että tässä iässä on saanut niin upeita ystäviä, joiden eteen tekisi mitä vain, samoin kuin hekin minua auttaakseen.
Vanhaa sanontaa “nainen on susi toiselle” pitäisi tarkastella toiselta kantilta, sillä sudethan ovat laumaeläimiä ja pitävät toistensa puolia. 😉
Anna Sofia
Se on kyllä hieno taito ja olet sen kautta varmasti piristänyt monen ihmisen päivää! 🙂 Ja juuri näin, jos miettii toisesta jotain hyvää niin miksi ei myös kertoa sitä ääneen?
Hih ja ihan totta! Nyt meni tuo statement kyllä ihan uudelle levelille! 🙂
Mira
Olipa osuva postaus, tätä juttua olen nimittäin juuri viime aikoina itsekin miettinyt ja huomaan sisäistäneeni tämän ajatusmaailman aikalailla täysin. On ihanaa olla onnellinen toisten puolesta, se reaktio positiivisiin kommenteihin tuo paljon paremman fiiliksen itselleenkin kuin kateus.
Ensi kertaa käyn sinun blogissa, joten kehun nyt että ihanan tuntuinen on ja todella tyylikkäitä asukokonaisuuksia! Keep up the good work! 🙂 Hauska oli myös huomata, että paljon on ulkomailla asuvia kommentoijia, asun nimittäin itsekin ulkomailla, Italiassa. 🙂
Anna Sofia
Näin se on! Ja kun se hoksaa niin on paljon parempi olla 🙂 Ja itse ainakin saan virtaa ja energiaa ystävien hyvistä uutisista.
Ja kiitos lämpimästä palautteesta! 🙂 Ihana kuulla, että tykkäät! Ja voi, Italiassa?? Mä rakastan Italiaa, sieltä on paljon hyviä muistoja. Täytyykin alkaa sunnittelemaan reissua sinne jossain vaiheessa…viime kerrasta kun on aivan liian kauan!
Rentouttavaa loppuiltaa! 🙂