Sattuneista syistä kaupungin synnytysvalmennus peruttiin ja mammajoogankin synnytysvalmennus siirtyi verkkoon. Meillä oli kuitenkin koko ajan suunnitelmissa varata englanninkielinen synnytysvalmennusluento osaavalta ammattilaiselta, jotta miehenikin tietäisi mitä on tulossa. Meille suositeltiin Jenna Hellsteniä ja sovimme alustavasti synnytysluennosta hänen kanssaan. Fyysinen tapaaminen kuitenkin muuttui videotapaamiseksi vallitsevan tilanteen takia ja kolmen tunnin synnytysvalmennuksen jälkeen meidän molempien fiilis synnytyksestä muuttui täysin. Ennen tätä valmennusta luulin tietäväni synnytyksestä jotain, mutta todellisuudessa en tiennyt mitään. Ajattelin, että menemme sairaalaan, kun supistukset alkavat ja siellä saavat pumpata niin täyteen lääkkeitä kun on tarvis. Synnytysvalmennuksen jälkeen moni asia kirkastui ja mikä tärkeintä – ymmärsimme (normaalin) synnytyksen kulun niin henkiseltä kuin fyysiseltä tasolta. Kun ymmärtää synnytyksen eri vaiheet ja mitä ne tekevät edistääkseen synnytyksen kulkua, on huomattavasti helpompi ymmärtää mistä kipukin johtuu ja mitä se kertoo synnytyksen tilasta.
Keskustelimme myös paljon siitä kuinka tärkeää on olla turvallisessa ympäristössä jossa voi täysin päästä omaan kuplaansa, sillä jännitys, pelko ja stressi eivät tee muuta kuin hidasta synnytystä (estää oksitosiinin vapautumista aivoista). Tämän takia on hyvä olla valmistautunut ja tietää millä tavoin kipua voi helpottaa kotioloissa – ja että mies/tukihenkilö on myös tietoinen näistä asioista. On varmasti huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty sitten itse tilanteessa, mutta kyllähän se käy järkeen, että synnytys etenee nopeammin, jos ei pyristele vastaan. Koen myös, että mitä enemmän tiedän siitä mistä kipu johtuu (mitä kropassa tapahtuu), sitä helpommin pystyn välttämään paniikkia ja turhaa huolta.
Tähän sanottakoon, että oma kipukynnykseni on matala minkä takia olen aikaisemmin asennoitunut siihen, että kaikki lääkkeet kehiin ja heti. Nyt mielipide on kuitenkin muuttunut ja synnytyksen latenssivaiheen haluan viettää kokonaisuudessaan kotona, jos vain synnytys käynnistyy luonnollisesti ja ilman komplikaatioita. Yritän jaksaa siellä niin kauan kunnes synnytyksen aktiivinenvaihe käynnistyy ja silloin myös mies pääsisi heti mukaan sairaalassa. Kotoa löytyy onneksi jumppapallo, suihku ja olemme myös vuokranneet TENS-laitteen Jennalta. Hengitys, ääni ja liike ovat myös tärkeitä apukeinoja ja niihin olen saanut aseita mammajoogasta. Ideaali tilanne olisi kestää koko synnytys ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta en ota siitä mitään stressiä – jos ja kun tilanne sen vaatii niin sitten otetaan apukeinot käyttöön. Olemme nyt kuitenkin molemmat huomattavasti paremmin valmistautuneita synnytykseen, vaikka tiedostamme senkin, että asiat voivat mennä hyvinkin toisella tavalla kuin mitä alunperin suunnittelimme. Luotamme kuitenkin hoitohenkilökuntaan ja uskon, että he kunnioittavat meidän toiveita niin kauan kun se on vauvalle ja minulle turvallista. Kätilö muuten vinkkasi myös, että sairaalaaan on hyvä ottaa mukaan esim. omat kajarit jotta voi kuunnella rauhoittavaa musiikkia ja myös led-kynttilöitä, jotta saa valaistuksen tarvittaessa himmeämmäksi ja pystyy rentoutumaan paremmin.
Järkyttävä kipu tulee ainakin ihan varmasti vastaan, mutta mikä ainakin itseäni lohduttaa on se, että se tulee aaltoina (ei ole siis yhtäjaksoista kipua ainakaan alkuun). Kun pääsee yhden aallon yli, niin saa edes lyhyen hetken hengähtää. Synnytys on kuitenkin suoritus, joten miksi siihen ei valmistautuisi mahdollisimman hyvin? Kaikki suunnitelmat ja toiveet voivat muuttua, mutta niihinkin on varmasti helpompi suhtautua, jos ymmärtää minkä takia muutoksia pitää tehdä. On kuitenkin hyvä muistaa, että miljoonat naiset ympäri maailmaa voivat vain haaveilla lääkkeellisistä kivunlievityksistä ja silti onnistuvat synnyttämään monesti useampia lapsia tähän maailmaan. Myös äitini ja mieheni äiti on synnyttänyt kaikki lapsensa ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, kuten monet muutkin länsimaiset naiset.
Saa nähdä miten synnytys tulee menemään ja tärkeintä on tietenkin, että vauva syntyy turvallisesti tähän maailmaan. Tarkoittaa se sitten luonnollista synnytystä, lääkkeellistä synnytystä tai keisarinleikkausta – ja on hyvä muistaa, että mikään näistä ei ole toistaan huonompi vaihtoehto ja äiti joka valitsee lääkkeellisen kivunlievityksen ei ole yhtään sen huonompi synnyttäjä. On kuitenkin tärkeä olla valmistautunut ja tietää prosessista etukäteen, jotta mahdollinen pelko vähenee. Itse ainakin olen nyt sitä mieltä, että mitä enemmän ymmärrän synnytyksestä, sitä vähemmän pelottaa ja sitä rauhallisempi olen. Suosittelen siis todella lämmöllä yksityistä synnytysvalmennusta ja etenkin Jennaa – hänellä on ihan mieletön kokemus ja mieletön valmennustapa. Neuvolasta suositeltiin myös Peloton Synnytys-kirjaa ja juuri luomuna synnyttänyt ystäväni kehui sitä myös. Laitoin sen siis vielä tilaukseen ja toivon, että ehdin lukemaan sen ennen vauvan tuloa.
