Style Plaza Camel Coat 20

 

Pitkästä aikaa taas täällä blogissa! Takana on aika rankat pari viikkoa ja nyt se kyllä tuntuu olossa. Pientä flunssaa pukkaa ja olo on muutenkin puolikuntoinen. Koronaviruksesta ei varmasti ole kyse, mutta onhan tässä hyvä olla erityisen varovainen – ei pelkästään itseni ja vauvan takia, mutta jo ihan muidenkin vuoksi. Koronavirus on aiheena varmasti nyt kaikkien huulilla ja hyvä niin – jos se leviämistä voi hidastaa omilla toimillaan, niin sitten näin on toimittava. Ihan uskomatonta, kun osa ei tunnut välittävän ollenkaan ja vaikka itsestään ei olisikaan huolissaan, niin voisi edes miettiä muita. Itseäni eniten huolestuttaa tässä tilanteessa terveydenhuollon ylikuormittuminen ja etenkin näin raskaana ollessa kyllähän se mietityttää. Tai jos läheinen olisi kolarissa tai muuten tarvitsisi kiireellistä hoitoa ja sairaalat ovat ihan tukossa koronavirustapauksista, niin silloin sitä viimeistään jokainen meistä toivoisi, että olisi tehnyt kaikkensa taudin leviämisen hidastamiseksi.

Moni vaikuttaja on somessa tuonut esille erinomaisia mielipiteitä siitä miten nyt on oikea aika (etenkin) tukea pieniä ja keskisuuria kotimaisia yrityksiä. Tuetaan heidän liiketoimintaa käyttämällä verkkokauppoja ja jos joku harrastustoiminta yms. on peruttu, niin ei vaadita rahojamme takaisin. Jätetään myös sitä vessapaperia ja pastapakkauksia muillekin ja ostetaan ruokatarpeita kohtuudella. Pidetään käsihygieniasta erityisen hyvää huolta ja jos on vähänkään flunssainen olo, niin pysytään kotona. Raittiista ulkoilmasta voi jokainen nauttia (ja kannattaakin), mutta lähikontakteja kannattaa välttää, jos siihen on pienikin mahdollisuus.

Pysykää terveinä ja nautitaan tästä aurinkoisesta viikonlopusta – oli se sitten neljän seinän sisältä tai raikkaassa ulkoilmassa!

Style Plaza 3 1

 

Tämä aihe on sellainen mitä olemme pohtineet mieheni kanssa hiljattain ja varmasti sellainen mikä herättää muissakin vanhemmissa ajatuksia. Olen itse aika varovainen somessa ottaen huomioon, että kirjoitan julkista blogia ja se varovaisuus varmasti heijastuu omaan mielipiteeseeni siihen miten paljon tai vähän, jos ollenkaan, lastani  tulen näyttämään omissa kanavissani. Fakta on kuitenkin se, että kuka tahansa pääsee julkiseen somemateriaaliin käsiksi oli sitten bloggari tai ei – se on asia mikä itseäni mietityttää eniten. Haluanko saattaa lapseni siihen asemaan, että pahimmassa tapauksessa joku täysin tuntematon voi ladata tai käyttää hänen kuviaan ties missä kontekstissa? Onko oikein, jos lapsi googlaa itsensä vanhempana niin hän (ja kaikki hänen ystävänsä/esimiehet yms.) pääsevät käsiksi hänen lapsuuden kuviinsa? Miltä se itsestä tuntuisi, jos vanhemmat olisivat aikoinaan ladanneet kuviani verkkoon?

Aihe on vaikea siitä syystä, että elämme nyt hyvin erilaisia aikoja kuin omassa lapsuudessani missä kännykätkin olivat vasta tuloillaan – puhumattakaan mistään älypuhelimista. Some on muuttanut paljon ja se on nykypäivää – lapsi tulee elämään hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä itse aikoinaan ja se on hyväksyttävä. Siitä huolimatta lapsen esille tuominen ilman, että hän on siitä tietoinen (puhumattakaan, että pystyisi itse päättämään asiasta) mietityttää kyllä suuresti. Taustalla on suurimmaksi osaksi halu suojella lasta ja lapsen yksityisyyttä, mutta mihin se raja on hyvä vetää?

Nyt on helppo sanoa, etten tule näyttämään lapseni kasvoja tunnistettavasti ikinä, mutta tämäkin on sellainen asia mihin on vaikea vielä tässä vaiheessa vetää mitään tarkkaa linjaa. Uskon, että ajatukset aiheesta selviää vasta sitten, kun lapsi on täällä ja pääsemme aloittamaan arjen. Nyt me molemmat mieheni kanssa kallistumme vahvasti siihen, että lapsen nimeä eikä kasvoja tulla julkisesti näyttämään, mutta tämäkin voi muuttua.

Jos mietin seuraamiani ammattivaikuttajia ja sitä miten he ovat tuoneet perhe-elämän someen, niin roolimallini sen suhteen ovat ystäväni Hanna ja Sofia. Molemmat puhuvat arjesta, perheestä ja lapsista, mutta ilman, että lasten yksityisyys olisi loukattuna. Tämän sanottuani, en missään nimessä kritisoi niitä ketkä ovat päättäneet toimia toisin ja itse seuraan niitäkin tilejä jossa lapset ovat hyvinkin paljon esillä – antaahan se ihan erilaista tarttumapintaa seuraajalle. En vain tiedä olenko itse tarpeeksi rohkea siihen.

Kuten sanottu, tämä asia on varmasti sellainen mitä tulee pohdittua vielä monta kertaa ja mielipidekin voi muuttua täysin. Tärkeintä on kuitenkin mennä oman fiiliksen mukaan ja toimia niin, että itsellä ja perheellä on hyvä tunne siitä miten paljon/vähän lastaan tuo somessa esille!