Yritän pitää tämän blogin mahdollisimman kevyenä ja pinnallisena, mutta välillä tuntuu väärältä kirjoitella täällä vaatteista ja kalliista laukuista (eli niistä elämän vähiten tärkeistä jutuista) kun uutisista lukee mitä hirveimpiä asioita ja siitä, miten monilla täällä Suomessa ei ole hyvä olla. Itselläni on ollut omasta mielestäni täydellinen lapsuus koska olen aina tuntenut oloni rakastetuksi ja turvalliseksi. Siksi sydän särkyi tänään kun luin juttua kuolleesta 8-vuotiaasta tytöstä ja hänen liian lyhyestä elämästään. En edes pystynyt lukemaan loppuun koko juttua, koska tuli niin kamala olo. Tässä maassa on selvästi jotain todella pahasti vialla, kun tuollaista voi tapahtua monen tahon yrittäessa puuttua asiaan. Se, että tämä tapaus ei todellakaan ole ainut, laittaa oikeasti miettimään, että mihin täällä ollaan oikein menossa? Toivon, että jokainen lapsi saisi kokea saman rakkauden kuin mitä omilta vanhemmilta saan. Sen tärkeämpää asiaa ei tässä maailmassa taida olla.
Tästä tuli nyt vähän raskas postaus ja pahoittelen jos vein jonkun fiiliksen, mutta oli vaan pakko kirjoittaa asiasta. Ehkä huomenna palataan takaisin tuttuihin asukuviin, unohtamatta kuitenkaan niitä elämän tärkeimpiä asioita.
 |
| Hugo Simberg – Haavoittunut enkeli |
12 comments
Oona
En myöskään pystyny lukeen sitä uutista loppuun ja otin sen jotenkin tosi raskaasti. Ihan hirveetä 🙁
Sofia
Koko juttu vetää kyllä niin sanattomaksi… ja niin surulliseksi.
Anonymous
Hei,
Vuoden mutsi-blogissa http://vuodenmutsi.blogspot.fi/, on mielestäni tärkeä näkökulma tähän järkyttävään tapaukseen.
Klikkasin itseni välittömästi MLL:n kuukausilahjoittajaksi.
Karlisa
Sofia
Kiitos Karlisa tästä linkistä! Olen ihan samaa mieltä siitä, että rahat pitäisi ehdottomasti laittaa iltapäivälehtien sijaan paikkaan josta lapset ja nuoret siitä hyötyvät. Puhuttiin eilen juuri tuosta MLL:n puhelintoiminnasta ja siitä kuinka ruuhkaista sielä on. Se kertoo jo paljon lasten ja nuorten tilasta. Siksi klikkasin itsenikin kuukausilahjoittajaksi.
Bunny
Hyvä vaan että otat tällasiakin asioita esille blogissasi 🙂 Ei mielestäni haittaa ollenkaan että välillä tulee tällasia ajatuksia herättäviä postauksia. Muutenkin on tärkeetä että mahdollisimman moni kuulisi tästä asiasta jotta saataisiin muutos aikaseks… Onhan se kauheata että tällaista voi Suomessa tapahtua.
Itselläkin on aika huonoja kokemuksia huostaanottotapauksista ja sossun lupauksista ja että lapset jäävät usein ilman minkäänlaista turvaa. Kolme vuotta nuorempu pikkusiskoni huostaanotettiin 17-vuotiaana pahojen huume- ja alkoholiongelmien takia sillä hän oli vaaraksi itselleen ja koko meidän perheelle. Aluksi asiat meni tosi hyvin, siskoni sai paljon apua ja turvaa, muutti asumaan perhekotiin jossa hän ei onneksi ihan liikaa laitostunut. Mutta kun se päivä koitti että hän täytti 18 hänet viskottiin kylmästi sieltä pellolle ja vaikka sossun kuuluisi ylläpitää jälkihuoltoa aktiivisesti 22-vuoden ikään asti, niin siskoni tapasi sossutätiänsä vain kerran kahdessa kuukaudessa. Koska sossu kuitenkin hoiti hänelle oman asunnon hän jatkoi aineiden käyttämistä siellä eikä vanhemmillani ollut mitään mahdollisuuksia katsoa hänen peräänsä… Hän saattoi välillä olla vastaamatta puhelimeen kokonaiseen viikkoon kun oli hairahtanut taas juomaan ja nolotti liikaa ja me jouduttiin kotona stressaamaan että onko hän enää edes hengissä. Onneksi siskoni pelastukseksi tuli yllätysraskaus josta nyt on kulunut 2v jonka aikana hän on mennyt naimisiin ja saanut jo toisenkin lapsen ja aineet ja alkoholi on taaksejäänyttä elämää 🙂 Kuitenkin perheelleni jäi katkerat fiilikset tästä kaikesta koska olisimme kaikki voineet paremmin jos sossu olisi pitänyt loppuun asti kiinni sopimuksestamme ja auttanut siskoani. Onneksi loppu oli onnellinen 🙂 (p.s. siskoni blogi: jenskunvauva.blogspot.com)
Sofia
Suomesta aina puhutaan “hyvinvointivaltiona”, mutta mikä hyvinvointivaltio se sellainen on missä monet lapset ja nuoret ei välttämättä saa edes ruokaa ja rakkautta kotonaan? Tuntuu, että päättäjät puhuu ihan vääristä asioista, eikä keskity niihin joihin oikeasti pitäisi puuttua ja heti. Tuntuu jotenkin niin väärältä.
Kiitos Bunny kun jaoit teidän perheen tarinan täällä. Olen pahoillani, että oot joutunut kokemaan perheenjäsenen huostaanoton ja etenkin sen, että sossu ei sitten pitänytkään huolta siskostasi (vaikka huostaanotto on lupaus siitä, eikö?). En voi edes kuvitella sitä tunnetta kun ei tiedä missä sisko on ja onko jotain tapahtunut…
Ihanaa, että sun siskon elämä sai positiivisen käänteen ja sen tarpeeksi kovan syyn muuttaa oma elämä. Hienoa, että arvosti itseään ja lastaan niin paljon, että pystyi jättämään alkoholin ja aineet siihen. Täyty ehdottomasti käydä lukemassa hänen blogiaan 🙂
Itselläni ei Suomen sossusta ole mitään kokemusta, mutta näiden uutisten ja ihmisten tarinoiden perusteella kaikki ei ihan toimi. Jotain pitäisi tehdä ja pian!
Kiitos vielä tästä kommentista 🙂
Anonymous
Kannattaa toki muistaa ettei tämä ilmiö ole ollenkaan rajoittunut Suomeen. Suomessa tämänkaltaiset tapaukset ovat harvinaisempia kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa lapsiin kohdituvaa väkivaltaa on tutkimusten mukaan melkein puolet enemmän asukaslukuun nähden. Tämä oli kauhea tapaus ja se olisi pitänyt käsitellä täysin eritavoin, mutta on mielestäni väärin ruveta haukkumaan Suomea, sillä lastensuojelu tekee kyllä tässä maassa parhaansa. Yksittäisiä tapauksia, jossa lapsi ei saa apua tarpeeksi ajoissa toki on, mutta Suomessa asiat ovat kuitenkin lasten moni tavoin kannalta hyvin.
T. sosiaalityöntekijä
Sofia
Joka maassa on omat tilanteensa, mutta kun suomalainen olen ja Suomessa asun, niin nämä oman maan tapahtumat koskettaa eniten. Ja se, että Suomea pidetään hyvinvointivaltiona ja on näitä tutkimuksia missä Suomi valittu “Parhaaksi maaksi” yms. niin tuntuu, että ne ei aina ihan pidä paikkaansa. Täällä on ongelmia ja paljon. Maaksi missä on n.5 miljoonaa ihmistä ja paljon vaurautta niin asioiden pitäisi olla paremmin. Omasta mielestäni. Ja se, että tässä 8-vuotiaan tapauksessa on tehty kymmeniä ilmoituksia lastesuojeluun, eikä se estänyt tätä tapahtumaan niin jotain on pielessä sielä lastensuojelussakin. En todellakaan syytä ketään yksittäistä ihmistä tai sosiaalityöntekijöitä, mutta sossu organisaationa ei taida toimia tarpeeksi hyvin. Siitähän kertoo jo tämä hirveä tapaus. Ja se, että monella lapsella on asiat hyvin niin miten yhdellä sosiaalityöntekijällä pääkaupunkiseudulla voi olla n.120 lasta huolehdittavana? Näin omaan korvaan kuullostaa aika huimalta määrältä…
Veera
Oho mun kommentti taisi hävitä jonnekin cyberspaceen… Mutta joo, ihan hirveä tapaus. Välillä kyllä ihmettelee että mikä ihmisillä oikein on kun voivat tehdä vaikka mitä julmuuksia. Ja voin kertoa että tällaisista jutuista lukeminen tulee vielä vaikeammaksi kun itse saa lapsia, meiltäkin löytyy täältä kotoa 8-vuotias ja kyyneleet tulee silmiin kun ajattelen tätä keissiä, huh huh.
PS. Kevyet jutut on ihanaa viihdettä mutta kyllä raskaistakin jutuista voi ihan hyvin kirjoittaa, antaa myös jollain lailla syvyyttä blogille – ja sunhan blogi on anyways aivan ihana <3
Sofia
Ihan kamala juttu. Ja ehkä uutisten lukeminen oli vielä raskaampaa kun olin viettänyt koko päivän 1,5 vuotiaan tytön ja 5kk tytön ja heidän äitiensä kanssa. Lapset on vaan niin viattomia ja että joku (vielä oma vanhempi) pystyy tekemään jotain noin sairasta tuntuu vaan niin pahalta…
Ja oot ihan oikeassa. Jos joskus oon tarpeeksi onnekas saamaan omia lapsia niin sitten tällaiset uutiset muuttuu entistä vaikeammiksi.
Kiitos Veera, mun oli vaan pakko kirjoittaa tästä <3
Madeleine
Mua ei haittaa tällaiset postaukset, vaikka aivan kauhea juttuhan se oli. Tulee tippa linssiin, kun ajattelee miten jonkun pienen, viattoman lapsen elämä on voinut olla noin lyhyt ja hirveä! Miten kukaan vanhempi voi kohdella lastaan noin?! Järkyttävää, käsittämätöntä ja sairasta. Näissä tapauksissa toivon aina, että paha saa palkkansa.
Sofia
Mä en kanssa voi ymmärtää miten ihmisestä voi tulla noin paha? Ne molemmat syylliset pitäisi sterilisoida ja heittää lukkojen taakse lopun elämäkseen. Tuntuu niin väärältä, että tuollaiset monsterit on edes saanut lapsen.