Miten aika menee näin nopeasti? Havahduin eilen siihen, etten ollut vieläkään saanut oikein mitään aikaiseksi; pankkitili avaamatta, ranskan puhelin hankimatta ja metro kortin hakemus täyttämättä. Ja olen ollut täällä jo useamman viikon. Eilen sain onneksi aikaiseksi käydä pankissa (ja sain jopa heti avattua tilin, mikä ulkomaalaisena ei ole mikään ihan selvä juttu), joten nyt voin hoitaa muut asiat kuntoon.
Täytyy sanoa, että byrokratia täällä Ranskassa on kyllä raivostuttavaa. Jokaisen asian hoitamiseen tarvitsee kymmeniä papereita, eikä homma ole vältämättä silloinkaan selvä.
Toinen negatiivinen asia täällä on asiakaspalvelu. Oltiin muutama päivä sitten Le Bon Marché tavaratalossa (eli siis ns.”hienossa tavaratalossa”, jossa palvelun pitäisi pelata) ja poikaystäväni halusi maksaa yhden tuoksun. Kassalla myyjätär katsoi pakkausta, jonka jälkeen katsoi meitä kun oltaisiin täysin idiootteja ja sanoi:” Tässä tuotteessa ei ole viivakoodia.” Tällä lauseella hän tarkoitti, että meidän pitäisi hakea sellainen kappale, missä olisi hinta. Itse raivostun tällaisesta palvelusta ja sanoinkin neidille, että “sä olet täällä duunissa, jos hintaa ei ole, niin mene ja selvitä”. Hän poistui ja mutisis vihaisesti jotain ranskaksi. Tässä vaiheessa mun oli poistuttava, koska hermot meni niin täysin. Voitteko kuvitella esim. Stockalla saavanne tällaista palvelua? I hope not 🙂
Tunnen silti olevani onnekas siitä, että saan asua täällä. Olen edelleen ihastunut tähän kaupunkiin ja nautin kaikesta uudesta täysillä, mutta halusin myös kertoa näistä huonoista puolista, jotta mun antama Pariisi kuva ei mene liian imeläksi 😉
Onko teillä muilla jotain “kauhukertomuksia” Ranskan matkoistanne?
In short, I just realized that I’ve been in Paris already for several weeks and only now opened my French bank account. Opening a bank account is important, because without it, I can’t get a French phone or a yearly metro card. Now I’ve at least opened the account so I can start taking care of the other things. And I’m also still not used to the French customer service…or actually the lack of it. I guess there are so many good things about Paris, that without a few negative things, this city would be too good to be true 🙂
Have a great weekend!
36 comments
Veera / Stockholm by me
No juuri näin. Mulla menee kanssa aina kesäisin Cannesissa tietty osa lomasta pilalle koska kerta toisen jälkeen hikeennyn ranskalaiseen “palveluun”. Ei vaan se ettei palvelua saa mutta kun ihmiset ottavat asiakseen kertoa että “nyt olet tehnyt aivan väärin, oletpa tyhmä” – vaikka itse olisin oikeassa. Ranskalaiset on ehkä sellaiseen menettelyyn tottuneet mutta mulle se tuntuu todella vieraalta ja töykeältä.
“Paras” incidentti tapahtui muutama vuosi sitten Cannesissa leikkipuistossa(!) joka alkoi siitä että huomautimme (keskenään keskustelemaan syventyneille, poissaoleville) vanhemmille että heidän lapset tönii meidän lapsia ja kiusaa niitä. Vanhemmat suuttui tästä meille(?) ja kruunas kaiken kutsumalla mua sanalla “Idiot”. Siis tottakai tällasia outoja ihmisiä löytyy maasta kuin maasta mutta en kyllä muista sitä kertaa että olisin jossain lasten leikkipuistossa jonkun kanssa saanut riidan aikaan. Tai että mua kutsuttaisiin idiootiksi. Se aggressiivisuus on tosi ihmeellistä. Muuten kyllä aivan superihana maa, kuten sanoit 🙂
Sofia
Joo, siis mä en kestä huonoa palvelua. Itse olen ollut vaateliikkeessä nuorempana duunissa ja voin sanoa, että oli asiakasa millainen tahansa niin aina olin sentään kohtelias. Ei se nyt niin vaikeata ole 🙂 Ranskalaisille se tuntuu kyllä olevan!
Ja heillä ei juuri mitään filttereitä, eli kaikki mitä he ajattelevat kyllä näkyvät heidän kasvoiltaan. Luulen, että ranskalaiset on niin tottuneitä tähän huonoon palveluun, etteivät he vaadi siihen mitään parannusta. Siksi en usko, että palvelu on ihan heti muuttumassa. Esim. poikaystäväni ei ollut moksiskaan tästä saamastaan palvelusta ja sanoi, että on jo niin tottunut siihen :/ Toki on monia kauppoja jossa palvelu pelaa, mutta noin yleisellä tasolla se ei ole kovin mainitsemisen arvoista!
Apua…toi leikkipuisto incident kuullostaa kyllä hirveältä. Luulen, ettei ranskalaiset oikein kestä mitään kritisoinita (varsinkaan ulkomaalaista) ja tulistuvat ihan täysin jos saa mitään huonoa palautetta :/ Eilenkin olin ruokakaupassa ja edelläni oli vanhempi rouva. Rouvan edellä oli keski-ikäinen pukumies joka jatkuvasti kipitti hakemaan lisää tavaraa. Kun hänen vuoronsa tuli, hän oli hakemassa vihanneksia, joten kassaneiti otti tietenkin rouvan seuraavaksi. Kun se mies palasi niin hän ravostui vanhalle rouvalle, että miten hän kehtaa etuilla…huh, onneksi en puhu tarpeeksi hyvää ranskaa, koska muuten olisin sanonut tälle miehelle pari valittua sanaa 😉
Täytyy tähän loppuun vielä sanoa, että rakastan tätä maata vaikka nyt tässä vähän valittelen. Olenhan asunut täällä nyt muutamia vuosia ja usemmat ranskalaiset on ihan mielettömiä ihmisiä (ja tottakai poikaystäväni ;)), joten en voi taas yleistää, että kaikki täällä olisi arogantteja 🙂 Kaipa se on niin, että jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa (kuin myös Suomessa)!
Ihanaa viikonloppua Veera!
Bunny
Muistan ku äiti ranskanmatkallamme jutteli sujuvasti ranskaksi ravintoloiden tarjoilijoille ja muille virkailijoille jne ja kaikki vastasi aina töykeesti englanniksi eikä viittinyt puhua ranskaa takaisin koska vaikka äiti puhuukin hyvää ranskaa niin siitä huomaa ettei hänen ranskansa ole täydellinen… Ärsyttävää kun toinen yrittää parhaansa ja toiset vaan kattoo nenänvartta pitkin!!
Sofia
Joo, mä olen huomannut tuon saman 🙂 Paitsi, että mulle ne vaihtaa koska huomaa, etten ole ranskalainen ja jos he puhuvat ennglantia niin ymmärrän paremmin 😉 Ehkä ihan hyvä niin! Eilenkin pyysin ruokakaupassa muovipussia ranskaksi ja myyjä kysyi heti mistä olen kotoisin…;) Mutta hyvällä siis!
Ida
Ei oikeastaan mitään kauhukertomuksia tule mieleen, mutta kesällä Pariisissa ollessamme ystäväni kanssa järkytyimme kyllä Lafayetten asiakaspalvelusta! Muutamalla kassalla siellä asioimme ja aina oli kyllä sellaista hapannaamaa vastassa, että hui. Yksi kerta odottelimme kassalla varmaan vartin, kun osaston ainoa myyjä putsasi pölyjä viereiseltä pöydältä eikä noteerannut meitä mitenkään 😐
Sofia
Joo, tuttua. Itse asiassa Nizzan Lafayettissa meille kävi kerran ihana sama juttu kun Bon Marchessa. Eli tuotteessa ei ollut hintaa. Silloin me jätettiin se tuote siihen koska meidän olis pitänyt mennä pitkin isoa tavarataloa etsimään toinen kappale ja ei todellakaan jaksettu. Myyjä ei tehnyt elettäkään selvittääkseen hintaa. Ei nostanut puhelinta käteensä, eikä nostanut takapuoltaan tuoliltaan. Että näin 😉
Kata
Oon yleensä saanut oikein hyvää palvelua Pariisissa, mutta Le Bon Marchésta munkin kokemukset on vähän huonommat. Palvelu oli periaatteessa ok, mutta sain odottaa kauan myyjää. Ilmeisesti en näyttänyt sellaiselta henkilöltä, joka käy siellä laukkuostoksilla, heh. No, kieltämättä odotin jotain extraa noin hyvämaineiselta tavaratalolta varsinkin, kun ostoskin oli vähän hintavampi. Toisaalta en ole ikinä törmännyt (asenne)ongelmiin siitä syystä, etten osaa ranskaa muuta kuin perusfraasit.
Sofia
Sehän se on, että vaikka asiakaspalvelu olisi ihan jees niin sitä voi saada odottaa kauan tai sitten palvelua saa vasta kun itse sitä pyytää. Varsinkin Le Bon Marchessa. Sielä on niin tyhjää, että myyjät pitävätä keskenään juoruilurinkiä ja asiakas on näiden juttujen jälkeen kakkonen 🙂 No, saapa ainakin katsella rauhassa 😉 Mutta jossain liikkeissä on taas ihan super palvelu (esim. miesten Lanvinilla, vaikka kuulin ihan muuta), joten kyllä jossain liikkeissä sitä palvelua vielä saa 🙂
Kata
Pitää mainita myös (Rue de Rivolin) Sephora liikkeenä, josta saa huippuhyvää palvelua! Myyjät on mukavia jopa hauskoja + ammattitaitoisia! 🙂 Ylipäätään mulla on enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia. Liekö ollut onnea matkassa? 😉
Sofia
Kiitos vinkistä 🙂 Jos tarvin kosmetiikka niin suuntaan sitten sinne!
Ani
Itse olen asunut Pariisissa yli kolme vuotta, ja ikävä kyllä tuohon huonoon asiakaspalveluun on joutunut tottumaan. Kerran illallisella ravintolassa ystäväni saalaatista löytyi mato, ja tarjoilijan mielestä tässä ei ollut mitään outoa: “C’est bio!” sanoi vaan, ja piti vaatimalla vaatia häntä tuomaan toinen annos!
Ani
http://eclectic-society.com/
Sofia
Joo, ranskalainen poikaystäväni ei edes noteeraa enää huonoa palvelua koska on niin tottunut siihen :/ Suomessa Stockalla hän on aina ihan ihmeissään kun myyjät soittavat toisiin liikkeisiin ja tilaavata tuotteen jos sitä ei heillä ole. Ei selvästi tiedä mitä hyvä palvelu on 😉
Voi apua, siis tohon mato juttuun en tiedä pitäiskö nauraa vai itkeä! “C’est bio!” siis whaaaaaat?? Huhuh…
Riina
Tuosta byrokratiasta: Kyllähän se muutto toiseen maahan vaatii aina paperisotaa, kuulemma jopa paluumuutto Suomeen.
Täällä Ranskassa tosin tuntuu siltä, että se byrokratian määrä riippuu osittain pärstäkertoimesta. Jos asiakaspalvelijalla on hyvä päivä ja oma naama sattuu häntä miellyttämään, kaikki sujuu kuin rasvattu ja systeemi voi olla todella joustava.
Yleensä asiakaspalvelijan ensimmäinen kommentti kaikkeen on tosin “pas possible”. Sitä ei kannata ottaa kirjaimellisesti, sillä tästä vasta alkaa se neuvottelu. Neuvottelun keinoina esim. tyhmäksi heittäytyminen, anelu, liehittely, itkeminen tai (ellei muu toimi) pää punaisena huutaminen. Sen sijaan Suomessa tai Ruotsissa, jos viranomainen toteaa jonkin olevan mahdotonta, se yleensä myös pysyy mahdottomana.
Esimerkiksi tuo pankkitilin avaaminen sujui minulta aikoinaan yhdeltä istumalta, kun miekkosellani ja vanhemmillaan oli ollut samassa konttorissa tili jo vuosikymmeniä. Sen sijaan ranskalaiseen korkeakouluun opettamaan tulleelle ystävälleni pankkivirkailija totesi kylmästi, että pitää tulla sen oman (ranskalaisen) aviomiehen kanssa uudestaan avaamaan pankkitiliä! :O Ja vika ei todellakaan ollut hänen kielitaidossaan, sillä hän oli aiemminkin asunut vuosia Ranskassa.
Sofia
Totta, muutto mihin tahansa maahan vaatii paperisotaa, mutta kun muutto on Pariisiin niin luulen, että se vaatii vielä vähän enemmän. Ainakin Etelä-Ranskaan verrattuna, täällä on paljon monimutkaisempaa.
Asunnon suhteen täällä tarvitsee niin paljon enemmän papereita kun esim. asunnon vuokraaminen Suomesta. Ja poikaystäväni on ranskalainen, joten selvittiin vielä suhteellisen vähällä!
Mä ihan ihmettelin kuinka helposti sain sen pankkitilin avattua sillä mun ulkomaalaiset ystävät oli saanut tosi jäätävää kohtelua. Mä sain heti ajan (oli tuuria kyllä matkassa) ja virkailija oli todella ystävällinen. Asiat munkin kohdalla helpottui huomattavasti kun kerroin, että poikaystäväni ja hänen perhe asioi samassa pankissa. Mutta silti istuin sielä n.30min ja koko sen ajan printteri printtasi paperia…lopulta sitä paperia ja allekirjottelua oli ihan älytön määrä. Virkailija vitsaili, että “In France, we love paper” ja tämä on kyllä niin totta 🙂
Postissa saan yleensä myös oikein hyvää palvelua, joten siinä ei valittamista. Mua itseäni alkaa ärsyttämään se palvelun puute etenkin kalliimissa liikkeissä, missä itse koen palvelun olevan tärkeä osa sitä ostotapahtumaa. Jos ruokakaupassa kassaneiti ei tervehdi niin se ei mua hirveästi hetkauta, enemmänkin huvittaa 🙂
Riina
Totta, että kaupan kassan yrmeys ei kauheasti hetkauta, mutta jos ostokseen sijoittaa hiukan enemmän rahaa, sitä myös odottaa vähän enemmän siltä asiakaspalvelulta. Luksusliikkeissä ei mun tule juuri asioitua, mutta ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa useasti viikossa, ja hyvä asiakaspalvelu on ehdottomasti tärkeää niissä. En todellakaan Pariisin kokoisessa kaupungissa poikkea kahdesti paikassa, jossa tarjoilija kohtelee huonosti. Lörpöttelin tästä aiheesta pitkästi aikoinaan blogissani (http://pariisistapaivaa.blogspot.fr/2012/04/aasiakaspalvelua-pariisilaisittain.html), joten ei siitä sen enempää.
Tuosta vain, että poikaystäväsi sanoi ranskalaisena tottuneensa huonoon asiakaspalveluun. Meillä mies sanoo ihan päinvastaista; hänestä ranskalainen asiakaspalvelu on Euroopan huipputasoa (krhm, en ole välttämättä aivan täysin samaa mieltä…). Asui aikanaan 7 vuotta Tukholmassa, ja riemuitsi muuton jälkeen mm. siitä, että pääsi törkeistä tukholmalaisista asiakaspalvelijoista eroon. 😀 Täytyy kyllä sanoa, että pariisilaisessa ravintoloissa asiakasta kohdellaan keskimäärin paremmin kuin tukholmalaisessa ravintolassa. Ainakin heti toisesta vierailusta lähtien. Tai sitten ranskalaisella asiakkaalla on erilaiset odotukset asiakaspalvelutilanteesta kuin ruotsalaisella asiakkaalla.
Okei, lopetan jaarittelun tähän. 😀
Sofia
Joo, ihan samaa mieltä siinä sun kanssa, että jos ravintolan palvelu on huonoa, niin kahdesti ei sellaiseen paikkaa tuu mentyä 🙂 Etenkin kun valinnanvaraa on niin hurjasti!
Haha, aika hauska miten ranskalaisten näkemys oman maan asiakaspalvelusta voi vaihdella noin paljon 🙂 Mun poikaystävä on aina niin suu auki kun Suomessa saa hänen mielestään niin hyvää palvelua. Ja luulen, että hän on hiukan nolona jos me asioidaan täällä Pariisissa ja mä tulistun täysin huonosta palvelusta enkä pelkää näyttää sitä 😉 Mutta hän kuitenkin myöntää sen, että täällä palvelu on usein todella heikkoa. Aika mielenkiintoista, että sun mies taas kokee asian päinvastaisesti 🙂
Anonymous
Hei Sofia,
Pakko munkin osallistua keskusteluun. Mä oon vieraillut Ranskassa useamman kerran eri puolilla maata ja tunnen muutamia ranskalaisia hyvin. Heidän kulttuurinsa on hyvin erilainen kun meidän suomalaisten ja se näkyy myös asiakaspalvelussa. En usko, että ranskalaiset näkevät ja kokevat asiakaspalvelun samoin kun suomalaiset. Muutenkin mielestäni suomalaiset loukkaantuvat todella helposti ja ovat todella herkkiä kaiken palautteen saamisessa ja antamisessa (ehkä siksi, että vasta viime vuosina meidän kulttuuriin on tullut palautteen antaminen, niin työpaikoilla kuin muuallakin). Myös minuun kolahtaa kritiikki, vaikka se ihan asiallista olisikin.
Eräs ystäväni, joka on puoliksi ranskalainen kuvailee ranskalaisten luonnetta hauskasti: jos ranskalainen on ystävällään kylässä ja kaataa vahingossa punaviiniä ystävänsä valkoiselle matolle, niin hän ei syytä vahingosta itseään vaan ystäväänsä, koska hän oli ostanut valkoisen maton! 😀 Esimerkki on hieman hupaisa, mutta kuvastaa täysin ranskalaisia. Itse en osaa enää edes loukkaantua tai ottaa itseeni huonoa palvelua vaan jotenkin elän siinä mukana. Yleisesti kokemukseni ovat olleen hyviä ranskalaisesta palvelusta, vaikka heidän huumorintajunsa onkin hieman erikoista. 😀 Ja mielestäni suomalaisten pitäisi hieman ottaa oppia ranskalaisista eikä aina syyttää itseään! Ei me huonoja olla, eli leuka vaan ylös ja eteenpäin. 🙂
Mäkin olen siis sitä mieltä, ettei ranskalaisten palvelukulttuuri varmaankaan ole mihinkään muuttumassa, tai sitten heidän koko kulttuurinsa muuttuisi. Enkä nyt tarkoita sitä, että en arvostaisi hyvää palvelua. Rakastan hyvää palvelua, ja etenkin Stockmannilla! Se on ihanaa, miten myyjät jaksavat aina olla niin hyväntuulisia ja auttavaisia! Mutta olen myös sitä mieltä (muutaman vuoden nuorempana myyjänä työskennelleenä) että ei myyjienkään kaikkea tarvitse sietää. Jos asiakas tuli mun luokse huonolla käytöksellä niin ei multa kovin hyvää palvelua saanut. Musta kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa ja arvostaa, myös myyjiä. Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka ovat todella törkeitä täysin tuntemattomille ihmisille. En tajua miten he kehtaavat?
Tulipas avautuminen, mutta siis ei ne ranskalaiset niin pahoja ole. 😀
/Laura
Sofia
Heippa Laura,
Mun poikaystäväni on siis ranskalainen ja ollaan seurusteltu nyt kolme vuotta (ja asunut Ranskassa useita vuosia), joten kokemusta ranskalaisesta kulttuurista löytyy 🙂 Itse koen sen niin, että täällä ollaan niin totuttu siihen palvelun puuttumiseen, että sitä ei noteerata samalla tavalla. Itse kun tulen Suomesta missä myyjät tervehtivät ja auttavat mielellään, niin se ero on niin valtava, että se ihan hyppii silmille.
Kuiten jo aikaisemmin kommentoin, mun poikaystävä sanoo aina, että on niin tottunut huonoon palveluun ettei jaksa nostaa siitä mitään haloota enää. Itse toivon, etten koskaan totu siihen koska sitten ei osaa enää vaatia sitä 🙂
Mua henkilökohtaisesti ei kiinnosta miten ruokakaupassa kassaneiti mua kohtelee, mutta sitten kun mennään näihin luksusliikkeisiin, niin asia on ihan eri. Luksusliikkeiden kalliit hinnat perustuu, ei ainoastaan tuotteeseen ja brändiin, mutta myös siihen itse ostostapahtumaan. Hyvä asiakaspalvelu, kauniit paperikassit, silkkipaperi, ovenavaaminen yms. Jos esim. menen Lanvinille (jossa kuulemma naisten liikkeessä älyttömän ylimielinen henkilökunta) niin en kyllä varmasti osta mitään jos palvelu on huonoa. Mutta tämä vaan mun mielipide 🙂
Ja kamalin neuvo mitä kuulin paikalliselta muotialan ihmiseltä on, että täällä kannattaa olla itse todella arogantti ja ylimielinen jos haluaa palvelua. Itse en kyllä siihen halua ryhtyä…ja niinkuin sanoit, arvostus täytyy olla molemminpuolista 🙂
Ja ranskalaisista suurinosa on ihania, mukavia ja ystävällisiä, joten toivottavasti kukaan ei saa sellaista kuvaa, että kaikki olisi jotenkin ylimielisiä koska se ei todellakaan pidä paikkaansa!
Bunny
http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/10/12/12-000-biljoonan-puhelinlasku-voitte-maksaa-osissa/201239789/139 Sattu sopivasti 😀 tuli heti mieleen tää sun postaus kun luin että toi ranskalainen operaattori oli eka vaan sanonu että se pitää maksaa ennenku oli selvinny että koko lasku oli niiden virhe 😀
Sofia
Haha, why am I not surprised? Sentään myönsivät virheensä jossain vaiheessa 😉
Bunny
Tuli tästä vielä mieleen kertoa Japanin asiakaspalvelusta! Japanissa on ihan ylitsevuotavan ihanaa palvelua, ne kantaa vaatteet sun puolesta ja vie ne pukkariin, kantaa vaatteet kassalle, viikkaa, laittaa pusseihin, maksun jälkeen kantaa pussit ovelle asti jossa pitkien kumartamisrituaalien jälkeen ojentaa kassin asiakkaalle 😀 Myös aina kun kauppaan tulee uusi asiakas kaikki myyjät kääntyvät häntä kohti, kumartavat ja huutavat kuorossa IRASSHAIMASEEE joka tarkoittaa tervetuloa. Hienoimmissa kaupoissa on käytössä myös ns. ketjuhuutaminen, eli hierarkian mukaan huudetaan vuoron perään taukoamatta. Ensin aloittaa myymäläpäälikkö tms. huutamalla Irasshaimasee jonka jälkeen seuraava rankingissä jatkaa jne jne jne. Voit vaan arvata miten rasittavaa on olla kaupassa kun myyjät huutaa koko ajan, toisaalta siihen tottui niin nopeasti että kerran Tokiossa kun menin matkamyymäläkauppaan sisään jossa ei kukaan huutanut mitään niin menin ihan hämilleni 😀 Tässä näyte siitä huutamisesta: http://www.youtube.com/watch?v=yl6Nc8pgA-4&feature=plcp
Muistan myös ekan päivän takaisin Suomessa kun menin Stockalle ostamaan talvitakkia ja pukkarissa huomasin tarvitsevani toisen koon. Ei vitsit että tuntui kauheelta lähteä ITSE hakemaan toista kokoa kun oli puol vuotta tottunu siihen että myyjät paapoo kun mitäkin kuninkaallista 😀 Jäi sitten takki ostamatta 😀
Itsekin olen tällä hetkellä asiakasneuvojana töissä ja huomaan miten Suomessakin mennään ihan sekasin jos teen vähänkin jotain “ekstraa.” Esim. kerran yksi pariskunta unohti hanskansa tiskilleni, joten juoksin heidät parkkipaikalla kiinni ja palautin hanskat. He oli molemmat ihan ihmeissään että olin nähnyt vaivaa heidän puolestaan, koska normaalisti Suomessa olisi varmaan vain heitetty hanskat löytötavaroihin ja jätetty asia sikseen. Lähettivät sitten pomolleni oikein kiitos ja ylistys sähköpostin 😀
Sofia
Hahaha, kiitos tästä piristeestä 🙂 Vietän iltaa kotona flunssasena, joten tämä tuli kyllä tarpeen! Niin huvittava tapa tuo “huutaminen” 😉 Japanissa en ole ikinä ollut, mutta muualla Aasiassa kyllä. Sielä palvelu on ihan mieletöntä…ihmiset niin ystävällisiä ja tosissaan kaikki tehdäään asiakkaan puolesta.
Haha ja hyvä, että sä totuit tuohon huippu palveluun vaikka vastaavaa voi olla erittän vaikeeta löytää Euroopasta. Ja luksusliikkeiden palvelu Ranskassa ja Japanissa taitaa siis olla täysin päinvastaista 🙂
Ja voi, ihanaa kun saa kiitosta hyvästä asiakaspalvelusta! Mun mielestä hyvästä palvelusta kuuluukin kiittää ja jos on todella hyvää niin lähettää palautetta liikkeelle 🙂 Helsingissä on mun mielestä melkein joka paikassa niin ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. On niin paljon kivempi asioida tuollaisissa liikkeissä 🙂
Betty
On täällä Italiassakin uskomaton byrokratia ja onneksi meillä on miehen duunin kautta relocation agent, joka on käytännössä hoitanut kaiken. Mutta se paperin määrä on ihan hullu! Kaikkeen tarvitsee tuhat ja yksi paperia ja kaikki on supermonimutkaista eikä mikään ole yksinkertaista. Jopa meidän pojan ilmoittaminen futiskouluun oli yksi show…
Sofia
Mä luulen, että sielä voi olla vielä vähän hankalampaa kun täällä. Sielä matkustellessa tuntuu, että kaikki on aina vähän sinne päin ja asiat tehdään silloin kun siltä tuntuu 🙂 Onneksi teillä tosissaan apua näissä asioissa koska muuten yksinkertaisiin juttuihin saisi varmasti kulumaan niin paljon aikaa. Ja juuri kun mainitsin tuon lapsen ilmoittamisen harrastukseen…huh, sielä asuessa täytyy varmasti olla pitkä pinna 🙂
Anonymous
Olipa hyvä, että “otit puheeksi”. Olen nimittäin itse pitänyt Pariisilaisille “vihaa” jo 80-luvulta lähtien.
Olin ystäväni kanssa silloin interraililla ja Ihmiset Pariisissa todella poikkesivat joukosta matkatessamme halki Euroopan. Päätin silloin, että niin kauan kun maailmassa on kaupunkeja, joissa en vielä ole käynyt, niin tänne en tule takaisin, ennenkuin se on viimeinen vaihtoehtoni!
Monet rakastavat Pariisia ja olen joskus miettinyt, että pitäisikö kuitenkin antaa Pariisilaisille vielä toinen mahdollisuus…. joka kerta tulee ne töykeät kokemukset niin elävästi mieleen, että vastaus on aina täysin selvä: ei todellakaan.
Miehenikin on yrittänyt pehmittää Pariisi-vihaani muistuttamalla joka kerta aiheesta puhuessamme siitä kuinka ystävällisiä Pariisilaiset hänelle olivat olleet samaisella 80-luvulla. En silti aio muuttaa mieltäni.
Sinun blogin kautta on kuitenkin ollut mielenkiintoista seurata tämän päivän Pariisia. Ja tämä tarinasi antoi taas uskoa siihen, että tein ihan oikea päätöksen silloin aikoja sitten. – Kunnes jonain päivänä kirjoitat Pariisista sellaisen tarinan, joka saa minunkin mieleni muuttumaan:)))
Sitä odotellessa…. tsemppiä! t.Karin 😀
Sofia
Apua, tähän alkuun pitää heti sanoa, että Ranskassa ja etenkin Pariisissa on niin paljon enemmän niitä hyviä puolia kun näitä huonoja. Etenkin kun kävin Pariisissa ensimmäisen kerran n.kuusi vuotta sitten, ihmettelin miksi tällä kaupungilla on hieman huono maine ihmisten ja asiakaspalvelun suhteen. Silloin sain todella hyvää palvelua ja ihmiset olivat todella ystävällisiä.
Jokainen kerta sen jälkeen on yllättänyt mut positiivisesti. Usemmassa ravintolassa palvelu on todella hyvää ja ihmiset ystävällisiä. Sitten välillä tulee näitä tapauksia josta jää suu ihan auki…mutta ne on about 10% kokemuksista, joten pieni osa siitä mitä täällä päivisin kokee 🙂 Ja saahan Suomessakin välillä huonoa palvelua, joten siitä ei pääse pakoon melkein missään kaupungissa.
Voin lämpimästi suositella Pariisia ja rakastan asua täällä. Jos elämä täällä olisi niin ankeeta, niin en varmasti viihtyisi täällä kauaa. Pariisi on mieletön kaupunki täynnä kaunista arkkitehtuuria, rikasta kulttuuria, historiaa sekä muotia. Ne muutamat negatiiviset puolet jää täysin näiden positiivisten puolten varjoon. Ja olen täällä niin hehkuttanut Pariisia, joten ajattelin jakaa niitä “normi elämän” haasteita, ettei ihmiset saa sellaista kuvaa, että elämä täällä on niin helppoa ja yksinkertaista. Harvalla se sellaista on missään kaupungissa 🙂
Ja nyt laitoit kyllä sellaisen haasteen, että haluan onnistua ja muuttaa sun Pariisi kuvan positiiviseen 🙂 Koska Pariisi ansaitsee ehdottomasti toisen mahdollisuuden, eli stay tuned!
Essi
Mä oon käynyt muutamia kertoja Ranskassa eri kaupungeissa. Tänä vuonna keväällä kävin ensimmäistä kertaa Pariisissa ja kaikki pieninki innostus laantu kyllä ihan täysin kun sinne menin. Ehkä se johtuu siitä yleisestä hehkutuksesta ja sitten se paikka ei vastannutkaan mun käsitystä?
Palvelu oli koko reissun ajan ihan älyttömän huonoa! Ihan joka paikassa! Liikuttiin paikallisten kans suurin osa ajasta ja silti oli todella vaikeaa tilata ruokaa ravintolassa tai kun maksun aika tuli niin meidät unohdettiin ihan kokonaan. Yksi ilta kun mentiin yhteen yökerhoon niin narikassa se tyyppi kieltäyty ottamasta meijän takkeja, vaikka narikka oli melkein tyhjä! Ja tämän jälkeen alkoi vielä soittamaan suuta huutamalla mm.”jos luulet osaavas mun työn paremmin niin tuu vaan tähän tekeen!”
Vaihtu baari aika äkkiä toiseen tuon jälkeen…
Ja Lafayettessä olin näkymätön.
Oon itse kulkenut Espanjassa yli 10 vuotta ja asunutkin siellä n.5 vuotta. Voin sanoa, että siellä on myös todella huono ja hidas palvelu. Mutta Pariisi vei kyllä ylivoimaisen voiton huonon palvelun kisassa :D.
Espanjassa on myös tuo byrokratian kanssa taistelu välillä ihan hirveää. Toisaalta siellä ei nyt NIIIIIN paljoa niitä lappuja täytellä, mutta kun jokainen lappu pitää täyttää/hyväksyttää/leimata/maksaa eri paikoissa. Siinä sitä sitten jonotellaan eri virastoissa ja siestaakin vietetään keskellä päivää. Ajatella, että Espanjassa voi maksaa laskutkin postiin!
Tosin sitten jotkut asiat tehdään täysin vasemmalla kädellä. Tuli tuosta Italiasta mieleen, että kun itse halusin jatkaa harrastustani Espanjassa, en tehnyt muuta kuin menin paikalle. Harjoitukset maksettiin kuukausittain käteisellä. Kuinkakohan paljon meni firmalle ja kuinkakohan paljon vetäjän omaan taskuun…? 😉
Sofia
Mä luulen, että jos tänne tulee suurten odotusten kanssa, niin totuus ei ehkä vastaa niitä odotuksia. Ihan niinkuin harvoin missään asiassa jos on kuullut juttuja monia vuosia ja luonut mieleen jonkin kuvan 🙂
Täällä voi saada todella huonoa palvelua tai sitten todella hyvää. Mun omat huonot kokemukset asiakaspalvelusta on ollut lähinnä tavarataloissa tai vaateliikkeissä. Ravintoloissa ja baareissa se on yleensä ollut todella hyvää! Tässä meillä varmaan ollut tuuria matkassa, mutta toistaiseksi ollaan vältytty suurimmilta painajaisilta :)Mä olen itse aika kärsimätön ihminen, joten täällä mun on ollut pakko oppia se, että täällä asiat tapahtuu paljon hitaammin.
Luulen, että Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa tää byrokratia on jäänyt ihan jonnekin vuosien taakse eikä sitä olla mitenkään nostettu tähän aikaan. Juurikin se, että suurinosa tehdään vielä paperina ja sitten täytyy täyttää miljoona paperia joista varmaan puolet ei ole täysin välttämättömiä. Suomessa kun asiat toimii Ranskaan nähden todella nopeasti ja hyvin, niin välillä mua kyllä suuresti ihmetyttää tää meininki 🙂 Mutta itsehän olen tänne muuttanut ja kun asuin Etelä-Ranskassa ennen niin tiesin tasan mihin ryhdyn 😉
Hih, hauska tuo harrastuksen käteisellä maksaminen…voin vaan kuvitella, että kaikkia rahoja ei viety verottajan kautta 😉
Marjana
Sattumalta löysin blogisi ja olen ihastunut! Itse asun Köpiksessä ja niin kovin kaipaisin tännekin enenmmän ranskalaisten suosimaa klassisempaa tyyliä. Vaikka onhan köpisläisten rennossa habituksessa oma viehätyksensä :).. Ja on muuten Tanskassakin ihmeellistä byrokratiaa, kaikki vaaditaan aina paperilla ja sähköisesti ei pahemmin voi hoitaa asioita, tosin kuin Suomessa ja Ruotsissa..
Ja tuosta ranskalaisesta asiakaspalvelusta: Olin Pariisissa pari viikkoa sitten ja täytyy sanoa, että sain erinomaista asikaspalvelua joka paikassa! Tosin se voi johtua siitä, että mulla oli ranskalainen ystävä oppaana ja käytiin vain paikallisten suosimissa paikoissa.. Innostuin shoppailemaan mm. Majessa ja Belairissa (liikaa), koska myyjät todella osasivat asiansa ja olivat niin mielettömän ystävällisiä ja viehättäviä, kun yrittivät puhua englantia :)..
Olen asunut myös Venäjällä ja voin kertoa, että siellä ei todellakaan tiedetä mikä on asiakaspalvelu – kaikki ovat naamat nurinpäin, ja jos menet luksusliikkeeseen, niin sinua katsotaan kuin halpaa makkaraa ;)! Muuten venäläiset ovat kyllä mainioita tyyppejä kun heihin tutustuu!
Aurinkoista päivää Pariisiin! Jään seurailemaan kaunista blogiasi!
Sofia
Voi kiitos Marjana, tervetuloa mukaan 🙂
Olen ollut Tanskassa vuosia sitten, mutta edelleen muistan sen ihmisten rentouden ja se heijastui myös puketumisessa. Täällä kaikki on juurikin klassisempaa ja todella yksinkertaista. Juuri tällaisesta tykkään itsekin 🙂 Ja jännä kuulla, että sielä Tanskassa on myös tarvetta uudistaa systeemejä!
Ihanaa, että joku on saanut täällä myös hyvää palvelua koska itsekin useasti sitä olen saanut 🙂 Tämä postaus oli lähinnä siitä huonosta 10:stä prosentista, joten täytyy muistaa että sitä hyvää asiakaspalvelua täältä myös saa!
Jaiks, Venäjällä en ole ikinä käynyt, mutta jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että venäläiset eivät ole niitä maailman ystävällisempiä 😉 Olin vuosia sitten töissä vaateliikkeessä Helsingin keskustassa ja sielä kävi monia venäläisiä turisteja…vaikka heitä aina tervehti niin todella harvoin he tervehtivät takaisin…oli kyllä hiukan outoa 🙂 Mutta kuten sanoit, mulla pari venäläistä ystävää ja he ovat ihan super mukavia kun heihin tutustuu hiukan enemmän!
Ihanaa viikonloppua sinne ja vielä kerran tervetuloa 🙂
Anonymous
itse en ole koskaan Pariisissa saanut semmoista palvelua, että olisi jäänyt mieleen huonona, useasti on small talkia ja leppoista, annettu Lafaytessa ilmaiset pohjalliset kun kävin vain kysymyssä löytyisikö (enkä reissulla sieltä mitään edes ostanut!). Olen tosin kuullut kaikilta Pariisissa olleilta ystäviltäni, puhuivat he sitten ranskaa tai ei, että palvelua on huonoa. Olemme tätä hommaa miettineet, ja keksineet, että tämä saattaisi johtua siitä, että minulla ei ranskassa kuulu ollenkaan ulkomaalaista aksenttia kun on 5-vuotiaasta natiivien opetuksessa ollut, mutta samassa paketissa on sitten se suomalaisille tyypillinen käyttäytyminen, aroganttiutta ei tippaakaan ja vähän nöyristellään.
joku mainitsi pitkäaikaisen Pariisi-vihan. Äitini oli aivan hiilenä kymmenisen vuotta kun on oli minua vauvana vienyt Pariisiin eikä esim taksiin päässyt kun oli rattaat, ravintolaan ei otettu vauvan kanssa, kukaan ei auttanut kantamaan rattaita metron portaitaissa ja palvelua ei saanut missään. Hän vihdoin uskaltautua palaamaan Pariisiin ja sanoi huomaavansa parannusta. Ehkäpäjoskus hamassa tulevaisuudessa on oikeasti kaikilla hyviä kokemuksia palvelusta Pariisissa 😀
Sofia
Hyvä, että taas joku ilmoittautuu kuka on saanut hyvää palvelua 🙂 Se kun on erittäin mahdollista täällä!
Ja luulen, että tilanne on todellakin parantunut huomattavasti verrattuna juuri esim. kymmenen vuotta sitten. Varsinkin nuoremmat ranskalaiset alkaa olla hitusen kansainvälisempiä ja kiinnostuineita muista kulttuureista niin heihin on yleensä helppo luoda kontaktia ja he ovat oikeasti avuliaita 🙂
Catherina
Nama kulttuuriasiat ovat kylla mielenkiintoista keskusteltavaa! Asiakaspalvelusta en niin osaa sanoa, silla koen aina saaneeni joka puolella ihan hyvaa minulle kelpaavaa palvelua. Olen ollut tyytyvainen, jos kassa tervehtii ja kayttaa kohteliaisuussanoja. Tosin kerran, tama tarina on kylla aika ekstreme, Auchanilla eras ranskalainen pariskunta (tai siis nainen) heitti mun ostokset lattialle, kun niiden mielesta etuilin heita, vaikka kumpikaan ei ollut siina mitenkaan ensiksi. No kerasin tavarani lattialta, laitoin ne heita ennen ja huutelin siina aikani kuluksi heille muutamat suomalaiset arrapaat. No mieskassa jatkoi, etta joo nuo oli kylla ensin. Kun tuli maksun aika, sanoin kattomalla kassaa pitkaan, etta “tenez” ja tiputin setelin sen eteen… Mutta muuten asiakastapahtumat ovat olleet ihan normaaleja, paitsi ehka virastoissa, joissa monet kerrat taistelin saadakseni asiani lapi.
Ostin aikoinani auton Saksasta ja se tietysti taytyi saada Ranskan rekkareihin. Enpa sita kovin monelle suosittele. Kesti 4-5kk saada paperit. Mun ranskan taidot olivat aika alkeistasolla ja auton saaminen rekisteriin ensikertalaiselle parikymppiselle aika uusi kokemus. Kylla siina tuli monet itkut vetisteltya. Asioiden hoito oli kylla aina kovan tyon takana. Pankista en meinannut saada rahaa, kun olisi heille pitanyt siita ilmoittaa ensin ja carte vitalea taisin kayda pariin kertaan kysymassa, etta missa viipyy. Itse sain sen suhteellisen nopeastikin viela, parissa kuukaudessa, kun ranskalainen poikkikseni taisi odottaa sita melkein vuoden! Etta joo byrokratiassa ei kylla mikaan muu maa taida Ranskaa voittaa!
Toivottavasti saat kuitenkin omasi jarjestyttya jokseenkin helposti ja nopeasti! Pariisi on kylla ihana paikka asustella tunnelmansa ansiosta! Se on mulle kylla muodostunut toiseksi kodiksi.
Sofia
Huh mikä incident Auchanilla 😉 Täällä huomaan, että ihmiset tulistuu aika nopeasti pienistäkin jutuista!
Hyvä tietää, että jos auton hankinta Saksasta olisi joskus ajankohtainen niin täytyy varautua odottamiseen…tai varmaan mun kärsivällisyydellä kantsis hankkia se täältä 🙂
Ja kiitos, sain jo kerran Etelässä kaikki hoidettua, joten toivon samaa täällä 😉 Ja Pariisi on ihana! Täällä on niin paljon tehtävää ja nähtävää, että tylsää täällä ei voi kyllä olla!
Anonymous
Mä olen kyllä saanut Pariisissa pääsääntöisesti hyvää palvelua, ja jopa Venäjällä, vaikka en puhu kuin pari sanaa venäjää (tuntui, että kun ne pari sanaa sanoin, myyjät ja tarjoilijat oikein innostuivat ja tulivat heti puolitiehen vastaan). Pariisissa varsinkin kirjakaupoissa, herkkuliikkeissä jne oltiin innostuneita opastamaan ja juttelemaan, samoin monissa vaatekaupoissa, mutta eräässä pikkuputiikissa tosi nuori purkkaa jauhava myyjätär (joka ei ilmeisesti tajunnut, että osaan ranskaa) jutteli ylitseni toiselle myyjälle ja kehtasi arvella, että onkohan mulla varaa haluamaani vaatteeseen. Silloin kuohahti! Tiputin vaatteen myyjän syliin, totesin herttaisesti hymyillen ranskaksi, että te ette kultapienet tiedä mitään mun limiiteistä ja kävelin ulos. Jäivät suu auki katsomaan perään :-D.
Sofia
Jee, hyvä että teitä “hyvää palvelua” saaneita ilmottautuu tänne 🙂 Ja haha, vitsit olisin halunnut olla sielä liikkeessä kun näpäytit tälle myyjälle! Hah, saipa ansionsa mukaan 🙂