LIFE IN PARIS

 

Sain uudelta lukijaltani postaustoiveen kertoa enemmän elämästä Pariisissa. Ihan niistä käytännön jutuista. Aloitankin ihan näistä perusjutuista, jotka on hyvä tietää ennen muuttoa. Huomautan vielä, että tämä postaus on täysin omasta näkökulmastani, eli muilla Pariisissa asuvilla voi olla täysin erilainen näkökulma näihin asioihin.

ASUMINEN

Pariisi on kallis kaupunki  ja asunnot siellä on paljon yksinkertaisempia kuin mihin Suomessa ollaan totuttu (harvassa asunnossa on esim. tiskikonetta). Kerron nyt siis oman kokemukseni Pariisin asunnoista ja luonnollisesti en viittaa tässä niihin luksusasuntoihin mitä Pariisistakin tietenkin löytyy pilvinpimein. Meillä kävi poikaystäväni kanssa hyvä tuuri, sillä me löydettin hyvänkuntoinen kämppä turvalliselta alueelta (6e) suhteellisen nopeasti. Käytettiin apunamme Book-a-Flat nimistä toimistoa, joka palvelee etenkin ulkomaalaisia asiakkaita. Tällä toimistolla on kyllä korkeat kulut, mutta heidän asunnot on kaikki hyväkuntoisia ja voi ainakin olla varma siitä, että kaikki asiat menee virallista tietä pitkin ja esim. takuuvuokran takaisin maksussa ei ole mitään ongelmia (monilla ystävilläni näin kävi kun he olivat vuokranneeet kämpän suoraan vuokranantajalta). Vanhan postauksen tästä aiheesta löytää täältä.

 

 

OPISKELU

Pariisissa on niin valtion omistamia kouluja kuin yksityisiäkin. Itse kävin yksityisen koulun mikä tarkoitti sitä, että meillä oli lukukausimaksut. Haku sinne tapahtui kirjallisten töiden, sekä haastattelun kautta. Kannattaa pitää myös mielessä se, että moni yksityinen koulu ei ole valtion hyväksymä. Jos näin on, niin Kela ei maksa opintotukea. Valitessa kannattaa siis ottaa selvää siitä, että koulu on valtion hyväksymä oppilaitos, jotta saa kaikki tuet täältä Suomesta.

MITÄ PITÄÄ OTTAA HUOMIOON RANSKAAN MUUTTAESSA?

Ranska on onneksi osa EU:ta, joten mitään viisumeita tai oleskelulupia ei tarvita. Omalla kohdallani kävin Kelan kanssa läpi opintotuki asioita (hakemukset kannattaa lähettää hyvissä ajoin) sekä hain EU:n sisäistä kelakorttia. Nämä olivat oikeastaan ne ainoat asiat mitä jouduin tekemään täällä Suomen päässä. Ranskassa sitten oli kaikki asuntoasiat, internetin saaminen, puhelimen avaaminen, pankkitilin avaaminen ne suurimmat jutut mitkä piti hoitaa heti ensimmäisinä viikkoina. Ranskalaisten ystävien avustuksella niidenkin hoitaminen helpottui suuresti.

Asuin Etelä-Ranskassa ensimmäiset kolme vuotta, joten moni asia oli jo hoidossa ennen Pariisin muttoa. Pariisissa vaihdoin pankkia ja yksi asia mikä on hyvä muistaa on, että tilin voi avata pelkästään oman asuinalueensa pankissa. Me asuttiin kuudennessa asuinalueella, joten oma pankkini sijaitsi Saint-Germainissa. Tilin avaamiseen tarvitsin sähkölaskun (jotta he näkevät, että oikeasti asun siellä) ja virallisen paperin koulusta todisteena siitä, että olin opiskelija.

 

 

RIKOLLISUUS

Pariisissa kannattaa tietenkin pitää järki päässä ja miettiä mihin alueille sitä varsinkin iltaisin menee. Tosin hyvälläkin alueella voi tapahtua mitä tahansa, joten aina kannattaa olla varovainen. Meidän asuinalue oli yksi turvallisimmista ja muutenkin rauhallinen mikä oli yksi suurimmista syistä, että haluttiin juuri sinne. Asuttiin ihan Luxembourgin puiston kupeessa ja koska puisto suljettiin yöksi niin meidän alueella sai kyllä olla todella rauhassa iltaisinkin. Jos lähdin viettämään iltaa niin liikuin aina taxilla ja hyppäsin kyydistä suoraan koti-oven edessä. Monesti kuskit vielä odottivat, että pääsin sisälle ennen kuin he lähtivät. Itse en siis ikinä kokenut mitään vaarallisia tilanteita, mutta olin kyllä varovainen.

Poikaystäväni ystävälle kävi yksi hirveä tapaus jossa hänet ryöstettiin ja pahoinpideltiin kodin ulkopuolella sen jälkeen kun taxi oli jättänyt hänet siihen. Häneltä vietiin omaisuus, mutta pahinta oli se, että näille tyypeille ei riittänyt se vaan he jäivät pahoinpitelemään tätä kundia. Hänen kasvot meni niin pahaan kuntoon, että ne piti “uudelleen rakentaa” levyillä. Aika järkyttävä juttu siis.

Tämän tarinan lisäksi kuulin juttuja siitä miten naisille laitettiin tyrmäystippoja baareissa, joten kannattaa vaan olla extra varovainen kaiken kanssa. Mutta toisaalta samaa suosittelen oli sitten missä päin maailmaa tahansa, joten en koe, että Pariisin keskustassa olisi sen turvattomampaa kun missään muuallakaan. Taskuvarkaita sieltä kyllä löytyy mielin määrin, mutta mistä suurkaupungissa nyt ei?

KIELI

Eläminen helpottuu huomattavasti jos osaa paikallisen kielen. Omalla kohdallani kamppailin tämän asian kanssa ihan lopppuun saakka, sillä opiskelin englanniksi, tein töitä englanniksi ja kotona puhuin poikaystäväni kanssa englantia. Pärjäsin siihen pisteeseen asti, että eläminen onnistui, mutta heti kun keskustelu vilkastui niin putosin kärryiltä. Näin jälkikäteen olisi pitänyt esim. opiskella ranskaa intensiivisesti vaikka 6kk ennen opintojen tai töiden aloittamista, että se olisi ollut hyvin hallussa etukäteen. Opinnot ja työpäivät venyivät sen verran pitkiksi, että siihen oli vaikeeta saada mahdutettua intenssiivikurssia. Pariisissa on kyllä hyvät mahdollisuudet opiskella kieltä, joten kursseja sieltä löytyy joka lähtöön!

 

 

PARIISILAISET

Pariisilaiset on ihan oma tyyppinsä. Muualla Ranskassa pariisilaisia pidetään todella ylimielisinä, joten heidän maine ei ole kovinkaan hyvä. Pariisilaiset on ehkä hiukan kylmiä ja kovia (jos näin voi sanoa), mutta toisaalta elämä siellä on kovaa, joten ehkä sekin vaikuttaa siihen heidän asenteeseen.  Näin ulkomaalaisena koin myös, että he ovat vaikeasti lähestyttäviä. Ehkä meissä suomalaisissa on jotain samaa? Omat ystäväni tulivat opiskeluiden, töiden ja poikaystäväni kautta, joten se oma ystäväpiirini oli hyvin kansainvälinen.  Pariisilaiset osaavat kyllä nauttia elämästä ja se koko viini- ja ravintolakulttuuri on siellä niin vahva, että niitä ystäviä nähdään usein ja tiiviisti mikä on ihana asia. Pariisissa on myös niin monia eri kansalaisuuksia, että ulkomaalaisen elämä on siellä varmasti helpompaa kuin jossain pienemmissä ranskalaisissa kaupungeissa. Suosittelen kaikkia Pariisiin muuttavia (ja sinne matkustavia) katsomaan “How to become Parisian in one hour?“-shown, joka tiivistää aika hyvin pariisilaisen mentaliteetin kliseisellä, mutta hauskalla tavalla.

 

 

Toivottavasti tästä ei jäänyt liian negatiivinen kuva Pariisista koska kaupungissa on myös paljon hyvää. Arkkitehtuuri, kulttuuri, ruoka, viini ja muoti on niitä asioita mitkä on Pariisissa upeasti läsnä. Toisaalta on hyvä jos sinne muuttaessa on realistinen kuva siitä minkälaista elämä siellä on, jotta ei putoa korkealta pilvilinnoista todellisuuteen. Se, että viihtyykö siellä vai ei on myös niin sidonnaista jokaiseen ihmiseen, että sen vasta tietää kun kokeilee. Itse vietin Pariisissa ihanat kaksi vuotta, johon kuului myös paljon turhautumista, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Kokemuksena niin kasvattava ja olen äärettömän kiitollinen siitä, että pystyin kutsumaan Pariisia kodikseni kahden vuoden ajan. Ensi viikolla pääsen Pariisin turistina ja tätä odotan innolla! Luvassa siis lisää Pariisi juttuja.

//

I got a request from a Finnish reader to tell a bit more about my experience living in Paris. The post became so long that I simply don’t have the time to translate it this time. I’m sorry about that!

 

Save