Huh, mitkä pari päivää takana. Asiaa sen enempää täällä avaamatta, niin meni kyllä vähän luottamus Suomen sairaanhoitoon tai ainakin siihen, että saisi apua ilman, että sitä pitää suurin piirtein anella. Onneksi siinä vaiheessa kun lääkärit saatiin kehiin, niin asiat saatiin nopeasti eteenpäin, mutta huh mitä menoa (Jorvin päivystyksessä). Onneksi kaikki on nyt hyvin ja läheinen saatiin leikattua yöllä, eli voiton puolella ollaan! Eilen tulin kotiin vasta puolenyön maissa ja nyt heräsin vähän liiankin virkeänä muutaman tunnin yöunien jälkeen. Varmasti kostautuu sitten illalla, mutta saan ainakin heti aamusta hoidettua muutamia asioita. Sitten päivällä taas takaisin Jorviin katsomaan potilasta ja illalla hyvissä ajoin nukkumaan.
Tällaisten päivien jälkeen huomaa taas miten tärkeä tämä blogi on siinä, että saa ajatukset muualle ja keskitttyä hetkeksi johonkin ihan muuhun. Sen jälkeen kun on muutama päivä mennyt stressin ja huolen keskellä, niin pieni breikki tekee hyvää. Oli muoti sitten kuinka pinnallista tahansa, niin joskus nimenomaan se pinnallisuus on juuri sitä mitä tarvitaan. Muotiterapiaa.
Oh boy, what a few days I’ve had. Not to go into details, it’s a horrible feeling when someone close to you is in pain and he doesn’t get the help he needs. Luckily yesterday (after spending hours in the hospital), he finally got the help he should have had long ago and was take to surgery. All is good now, but I think it’s going to take a few days to release the stress. I only slept a few hours and woke up super energetic, but I think it’s the adrenaline that’s still flowing in my body. I think that in a few hours, I’ll be napping, heh.
After incidents like this, I realize again how important blogging is for me as a way to de-stress and get my thoughts somewhere else. Obviously nobody’s’ life is only fashion and beautiful things, but when real life happens outside these pages, it’s good to come back here to get my thoughts somewhere else. Even if just for a moment. Real fashion therapy if you ask me.
Pics: Thomas D.
Leather jacket / Selected Femme
Knit / Zara
Skirt / T by Alexander Wang
Sneakers / Zara
Sunnies / Ray Ban
Bracelet / Saint Laurent
Bag / Chanel
14 comments
Natali
Heh, fashion saves! Glad to read that everything is now fine and that you can “breathe” and def. take a good nap too. 😀
http://lartoffashion.com
Anna Sofia
I should print that on a t-shirt! 😉 Thanks Natali and I just woke up from a good nap, so it’s all good!
Erica
Huh, onneksi kaikki järjestyi! 🙂
Anna Sofia
Joo, kaikki nyt onneksi hyvin! 🙂 Ollaan helpottuneita, että leikkauksella saatiin kuntoon! Aina kun läheinen on sairas, niin sitä pelästyy, että mikä on. Vielä kun kokemuksia vähän huonommistakin uutissta on, niin sitä aina huolestuu, että not again.
maija
voimia kovasti sulle ja potilaalle <3 hyvä jos kaikki järjestyi, ja ihana asu.
Anna Sofia
Voi, kiitos Maija! <3 Juuri heräsin päikkäreiltä ja aamulla kävin katsomassa potilasta, niin sielläkin kaikki hyvin leikkauksen jäljiltä. Vaikka päivystyksessä tunaroitiin oikein huolella, niin ainakin osaston henkilökunta ovat ihania ja pitävät huolta 🙂
The Trendique
Such a fashionable everyday wearable look! <3 Love it.
xo Vanessa from http://www.TheTrendique.com
Anna Sofia
Thank you dear! 🙂
SH
Kaunis asu! Ihailen aina sun tukkaa – todella kaunis malli, oma hiuslaatuni on sen verran paksu, pörrö ja karhea, ettei se olisi ihan tuon näköinen, heh.
En halua olla mitenkään ilkeä, mutta ihmettelin tekstiäsi sairaanhoitoon liittyen. Kuulosti siltä, että vasta lääkärit saivat tilanteen parempaan päin? Sairaanhoitajat ottavat Triage-luukulla vastaan, ja tietyn protokollan mukaan arvioivat potilaan kunnon ja jatkohoidon tarpeen. Hoitajatkin siis todellakin tekevät kaikkensa hoidon turvaamiseksi! Suomen taloustilanne on mikä on, ikävä kyllä se heijastuu myös sairaanhoitoon – hoitohenkilökunnan (niin hoitajien kuin lääkäreidenkin) on pakko priorisoida säästöistä johtuen. Toivottavasti teillä on nyt kaikki hyvin!
Anna Sofia
Kiitos! 🙂 Mulla on sen verran ohut ja hento hius, että se tapuu hyvin polkkaan. Mihinkään muuhun se ei sitten sovikaan, heh.
Tämä kyseinen story vaatisi ihan oman postauksensa, että saisin kaikki asiat kirjoitettua (enkä viitsi alkaa täällä liian yksityiskohtaisesti tätä kuvailemaan, koska se ei koske itseäni), mutta tässä jotain…
Olin eilen siis koko päivän mukana perheenjäseneni kanssa ja seurasin sivusta (plus yritän saada apua) ja sen takia tästä koko jutusta jäi todella paska fiilis. Jorvissa siis mokattiin hänen kohdallaan monesti ja mm. maanantaina lähetettiin kotiin ilman sen suurempaa tutkimusta vaikka ambulanssilla tuotiin. Eilen soitin taas ambulanssin, mutta hoitohenkilökunta ei suostunut ottamaan kyytiin ja sanottiin, että täytyy hakea lähete ja sen kautta päivystykseen (ja sanoivat, että anna Buranaa….are you kidding me). Siitä Diacoriin ja lähetteellä sairaalaan. Jorvin päivystyksessä odotettiin viisi tuntia virheellisesti, koska hän oli nimenomaan kiireellinen tapaus, eli siinä arvioinnissa oli tapahtunut virhe.Yritin monesti häiritä ja pyytää apua hoitajilta, mutta sieltä vain sanottiin, että ruuhkaa on. Ymmärrän sen hyvin, mutta kun tilanne on sen verran paha, niin luulisi heidän edes tulevan katsomaan häntä. Viiden tunnin aikana kukaan ei edes tutkinut ja vasta kun sain kinuttua hoitajalta apua viidennen kerran, niin hän kävi selittämässä tilanteen lääkärille, joka tuli sitten heti paikalle. Hän sanoi, että jos olisi kuullut tapauksesta aikaisemmin, niin olisi tullut välittömästi. Myönsivät, että siinä kävi virhe. Heti kun lääkäri tuli paikalle, niin siitä lähti sitten asiat rullamaan. Saatiin kirurgi paikalle, hän pääsi kuvauksiin, otettiin verikokeet ja pääsi osastolle. Leikkaus järjestettiin sitten heti. Sitä tarkoitin sillä, että vasta lääkärin käynnin jälkeen tuntui, että saimme apua ja huolemme otettiin tosissaan.
Tässä tapauksessa oli paljon huonoa tuuria matkassa ja itseäni jäi eniten häiritsemään juuri se kohtelu mitä sai (ambulanssi ei suostunut ottamaan kyytiin, vaikka olisi ehdottomasti pitänyt ja päivystyksen hoitajilta ei pahemmin saanut apua).Olisi päässyt paljon nopeammin leikkaukseen, jos palaset olisivat menneet miten niiden kuului. Eilen meni siis 10h “hukkaan” siinä, että apua ei vaan saanut ja se jäi näin omaisena pelottamaan.
Ymmärrän sen, että virheitä sattuu, mutta tämä oli oma kokemukseni tällaisesta kiirellisemmästä tapauksesta ja siitä ei jäänyt kyllä hyvä fiilis. Sitten kun hänet vietiin osastolle, niin siellä oli ihana ja huolehtivainen hoitohenkilökunta ja hyvät lääkärit, eli siinä sai vihdoin huokaista helpoituksesta kahden päivän stressin jälkeen.
Tällainen tapaus siis! Ja nyt tosissaan kaikki parempaan päin, eli kiitos 🙂
Katri
Voi kauhistus ja hurjasti voimia sinä ihana! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja potilas toipuu pian.
Ja tuo hame on NIIN super. Huikean hieno. Harmittaa vieläkin etten löytänyt tuota omassa koossa.
Anna Sofia
Kiitos Katri! <3 Nyt kaikki on hyvin!
Löysin sen Outnetin alesta ja se oli pakko saada. Se on kyllä aivan ihana, mutta toivottavasti ei jää kohta pieneksi...mahasta nimittäin vähän puristaa, mutta vatsa sisään vaan 😉
SH
Todella harmillinen tämä hoitoketju teidän tapauksessanne! Usein ambulanssihenkilökunta konsultoi lääkäriä epäselvissä tapauksissa – osaksi siksi, että saa varmistuksen siihen tuodako potilas sairaalaan vai ei, toisaalta taas osaksi siksi, että he saavat vapautettua itsensä vastuusta mahdollisten hoitovirheiden sattuessa omalta osaltaan.. Mielestäni teidän kannattaa olla yhteydessä potilasasiamieheen tämän sattuneen johdosta, mikäli voimanne vain siihen riittävät!
Tilannetta sen enempää tietämättä voin vain todeta, että tietyissä tapauksissa, kuten esimerkiksi päänsärkykohtaukset (jotka voivat olla merkkejä “harmittomasta” migreenistä, TIA-kohtauksesta tai sitten todella vakavasta aivoverenvuodosta / aivoveritulpasta) ovat ambulanssihenkilökunnalle todella haasteellisia paikkoja – etenkin, jos kyseessä on ns. perustason yksikkö.
Vielä kerran voimia teille ja viekää asiaa eteenpäin omien voimienne mukaan!
Anna Sofia
Joo, todella harmillista. Etenkin kun nyt tuli vähän takapakkia leikkauksen jälkeen, koska avun saanti kesti niin kauan.Huoh. (EDIT: Aamun uutiset olivat onneksi väärähälytys, eli kaikki hyvin nyt!)
Laitoin juuri hälytyskeskuksen nettisivujen kautta palautetta ja katsotaan mitä sieltä vastataan. He eivät ainakaan meillä sisällä ollessaan mun kuulleen soittaneet yhtään mihinkään ja itse googlaamalla selvitin aika nopeasti, että mistä tässä voisi olla kysymys, joten en ymmärrä miten ammattilaiset eivät osanneet sitä hiffata. Oireet kun loppupeleissä osoittivat vahvasti juuri siihen mikä loppuksi oli oikea syy.
Täytyy miettiä jos ottaisi vielä yhteyttä tuohon potilasasiamieheen siitä päivystyksessä tapahtuneesta virheestä, mutta nyt toivotaan vaan, että potilas saisi terveen paperit ja pääsisi mahdollisimman pian sairaalasta kotiin.
Ja haluan vielä sanoa, että itselläni on aivan valtava arvostus sairaanhoitajia ja lääkäreitä kohtaan (tiedän, että se on rankkaa duunia), eli en halua vihjailla, että mielestäni kaikki olisivat jotenkin epäammattitaitoisia. Meidän tapaus taisi olla vain monen epäonnen summa. Tiedän, että Suomessa on aivan loistava sairaanhoito ja monesti olen sen saanut todeta, kun lähipiirissä on ollut vakaviakin sairastumisia. Hoidettu on aivan viimeisen päälle.
Kiitos vielä tsempeistä! 🙂