Back to the crime scene, eli landelle. Jatkan nyt vielä tätä lintukirppu-tarinaa, eli jos tämän asian jauhaminen ei kiinnosta, niin suosittelen lopettamaan lukemisen tähän. Eilen kävin siis Eiran Sairaalassa hakemassa konsultaatiota tähän vaivaan, mutta olin vielä enemmän sekaisin sieltä lähtiessä. Olin varannut jo yhden ajan ihotautilääkärille, mutta olin vahingossa varannut sen vasta ensi viikolle, joten sain uuden ajan yleislääkärille. Ihan ensin tämä lääkäri sanoi, että jäljet eivät ole kirpusta, mutta mitä enemmän hän alkoi asiaa tutkimaan niin sitä pehmeämmäksi hän muuttui tätä omaa diagnoosiani kohtaan. Alkuun hän epäili jotain erythema multiformea, mutta sen yleensä laukaisee joku muu tulehdus (usein herpes), mutta sitä minulla ei ole ikinä ollut, niin se olisi tuntunut oudolta. Sen lisäksi nämä jäljet ovat tulleet kerran aikaisemmin syksyllä samassa paikassa, joten ei luulisi jonkun ihotaudin olevan riippuvainen sijainnista? Mikä sai itseni hetkeksi epäilemään omaa diagnoosiani oli se, että hän sanoi kirpun pureman tuntuvan/sattuvan? Itse en nimittäin tuntenut mitään ja vasta kun paukaumat alkoivat ilmestyä, niin tajusin jotain tapahtuneen. Hän myös sanoi, että kirput eivät valikoi uhriaan, eli jos samassa sängyssä on muita, niin silloin kirppu purisi myös heitä. Mutta se mitä luin lintukirpusta oli nimenomaan se, että vain niille allergiset saavat oireita? Eli vaikka poikaystävääni olisikin purrun se sama kirppu, niin hänen kropassaan ei jälkiä näkyisi, sillä hän ei reagoisi niihin?
Kun kävelin lääkäristä takaisin kotiin soitin isälleni. Kerroin hänelle lääkärin kommentit ja hän sanoi heti, että se ei voi olla ihosairaus. Kuulemma aikaisemmin samana päivänä meidän työmies landelta oli soittanut hänelle ja ihmettelyt jalassa olevia puremia. Hän nukkui eri talossa, kuin minä, joten selvisi heti, että kyllä aiheuttajan on pakko olla lintukirppu. Tämä mysteeri taisi siis selvitä nyt kunnolla, vaikka silti vielä ihmettelen lääkärin kommentteja. Ehkä tämä ei sitten vielä ole niin yleinen vaiva, että asiaa olisi tutkittu sen enempää?
Onneksi kyse ei ole mistään vakavammasta, mutta kyllä nämä paiseet silti ottavat päähän. Eilen olisin halunnut laittaa nilkkapituiset housut jalkaan, mutta kun tajusin, että nilkoissa olevat paiseet loistavat kilometrin päähän niin ei auttanut muu kuin ottaa täysipitkät lahkeet kehiin. Saa siis nähdä kuljenko koko kesän täysipitkillä lahkeilla, heh.
I won’t bore you with this story, as I’m sure it wouldn’t interest you in the least bit (I’m talking about this bug that bit me really bad – my legs are covered in huge bite marks). However, now I discovered the cause and it’s this one bug that I’m allergic to. Now I hope the bite marks heal fast, so I can wear cropped jeans again some day (now that’s not an option with my ankles looking the way they do). I also hope summer will arrive soon, as these bugs are mostly present in the countryside during spring and fall. So summer, hurry up…
10 comments
Veera
Kuvailun perusteella sopii lintukirpun aiheuttamaksi, vaikka sinänsä tarkka diagnoosi ei olekaan usein kovin tärkeä, hoitona on kuitenkin samat antihistamiini+kortisonivoide, poislukien toki syyhy ja muut spesifistä hoitoa vaativat puremat ja muut ihotaudit. Toivottavasti paranet pian!:)
Anna Sofia
Samaa lääkäri sanoi, mutta tuntuu silti oudolta, että hänen mielestään aiheuttaja ei olisi ollut mikään ötökkä…Kiitos Veera, täällä kutina jo lakannut ja nyt odotan vain purema-jälkien paranemista! 🙂
Elisa
No en nyt ihan kyllä komppaa lääkäriä 😀 Me nukuimme tosiaan samassa sängyssä koko viikon ja loman loputtua vain poikakaverin jalkoihin ja sääriin ilmestyi niitä pieniä paukamia. Niitä oli per jalka useampi kymmenen. Minulla ei ollut missään mitään. Täällä lääkäri myös sanoi, että lintukirppu alkaa puremaan ihmistä koska etsii kaiketi verta? Kun se tajuaa, että kyseessä ei olekaan lintu se lähtee eteenpäin. Eli se puree aikanasa ja lähtee, kun ei saakaan haluamaansa. Poikakaverilla paukamat alkoivat kutittamaan vasta varmaan 12 tunnin jälkeen. Ei hänkään herännyt yöllä kirpun puremiin.
Anna Sofia
No niinpä…Ja tosiaan itselläni on tullut näitä puremia nyt kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla nukkunut samassa sängyssä poikaystäväni kanssa. Hän oli myöskin paljon enemmän luonnossa, joten tuntuisi oudolta, että hän olisi vain täysin välttynyt puremilta ja itse saanut näin pahan reaktion. En myöskään tuntenut mitään kipua puremista missään vaiheessa…Joo, sama täällä. Ensin pieniä jälkiä ja sitten ne lähtee kutiamaan ja suurenee siitä parin päivän ajan. Huomasin, että mulla uusia puremia tullut kahden-kolmen päivän aikana (eli koko landella olon), koska jäljet tulleet näkyviin eri aikoihin. Pirulaiset on varmaan piilotelleet juurikin jossain sukan rajassa.
Noora
Moikka! Mun on pakko nyt kommentoida tätä “paiseasiaa” (kuulostaapa ihanalta)! 😀 Mutta siis poikaystäväni sai pari kesää sitten eräänä iltana aivan järkyttävän kutituskohtauksen nilkkoihinsa. Ne alkoivat punoittaa, tuli pieniä punaisia laikkuja ja kuumotus oli kamala. Noh, loogisesti hän raapi ja rasvasi jalkojaan, mutta yhtäkkiä niihin alkoi tulla ihan vesirakkuloita. Muutaman tunnin päästä tuosta kutinan alusta nilkat olivat niin kipeät, ettei hän kärsinyt kävellä ja suunnattiin päivystykseen. Siellä useampi lääkäri tutki jalkoja ja myös lintukirppuepäily kävi heidän huulillaan – KUNNES yksi lääkäri käveli huoneeseen, katsoi jalkoja ja totesi, että nyt on ukonputken aiheuttama allergiareaktio. Ja se piti paikkansa: hän oli kävellyt koiran kanssa juuri leikattuja nurmikkoja pitkin ja ukonputken myrkky oli osunut paljaisiin nilkkoihin. Se reagoi auringonvalon kanssa ja tämä yhtälö “räjäytti pankin”. En siis tosiaan tiedä voiko ukonputkella olla mitään tekemistä sinun juttusi kanssa, mutta oli pakko kertoa sulle tämä tarina ihan vaikka vastaisuuden varalta, jos teidänkin mökkitontilla vaikka ihan tietämättään tuota paholaista kasvaa. Toivottavasti saat jalat kuntoon pian!
Anna Sofia
Joo, näkisitpä mun koivet 😀 Apua…tämäkin kuulostaa aika karmivalta! Mun kohdalla olen 99% varma siitä, että kyseessä on lintukirppu, mutta hyvä tietää, että ukonputkestakin voi saada noin kovan reaktion. Itselläni on vielä super herkkä iho, eli saan kyllä kaikki mahdolliset reaktiot, jos siihen tulee tilaisuus, heh. Hyvä tietää siis tulevaisuuden varalta!
Kiitos Veera, nyt jo helpottaa! 🙂
-Karoliina
No eipä tuntunut lääkäri olevan kartalla yhtään. Itsestäkin tuntuu että vaiva olisi muka harvinainen, kun siitä ei paljon tietoa ole, muuta kuin omasta kokemuksesta. Jos olet aivan paikallasi, niin voit tuntea, kun kirppu liikkuu tiukkojen housujen välissä, kun se hieman kutittaa, mutta puremaa ei kyllä tunne, vaan sen jälkeen tulevan kaamean kutinan ja raapimisesta nousee muhkura. ja tosiaan sängyssä niitä ollut ja sohvalla, mutta vain minä, allergisena reagoin. joskus miehellekkin tuli muutama pieni jälki mutta ei niin pahoja kuin mulle. ja kaikkia ne puree, mutta osa vain reagoi niihin. (meillä kissa toi niitä sisälle. Nostin kissaa sohvalta ja sen alla yleensä kolme neljä kirppua liikuskeli). Jäljet niistä on kyllä kamalia.. Ja inhottavinta on ollut kun luultiin luulosairaaksi kun ei tosiaan ole niin yleinen juttu.
Anna Sofia
No ei kyllä…Tuskin oli nähnyt ikinä niin pahaa jälkeä puremista, kun meni selvästi vähän pasmat sekaisin. En sitten tiedä, että onko tämä joku uudempi vaiva ja vain harvalla? Itse olen nimittäin viettänyt 29 vuotta landella (tasan samassa paikassa), joten ihmettelen miksi vasta nyt alan reagoimaan niihin (vai onko niitä aikaisemmin sitten edes ollut?). Joo, siitä puremasta nousee kunnon muhkura, jonka tuntee ihan housujen läpi. Ja se syhyäminen…voi luoja. Itse kyllä reagoin todella vahvasti jokaiseen puremaan, joten nyt kauhulla odotan seuraavaa kertaa…Luin, että näitä kirppuja olisi kesällä vähemmän (tai ei melkein ollenkaan?), mutta keväisin ja syksyisin ne voi olla riesana. Great. Ja muuten pahinta on juuri se, että ajaa itsensä hulluksi kun yrittää selvittää, että mistä voi olla kyse…piti aika paljon googlailla, että löysin lintukirpun kuvauksen (en edes ollut tietoinen tästä kirppulajista aikaisemmin). Sitten kun löysin niin valo nahksahti aivoissa, sillä kaikki kuulosti “oikealta”. Nyt tämä mysteeri on sentään selvinnyt ja kiitos teidän kommenttien olen saanut mielenrauhan siitä, että en ole täysin hakoteillä tämän diagnoosini kanssa! En olisi uskonut, että blogin kautta saisin vertaistukiryhmän lintukirpuille, mutta ihan mahtavaa 😀
Tanja
Olipa lääkäri ulalla 🙂 Koiranomistajien (eli usein metsissä ja pusikoissa liikkuvien) hyvin tuntema vitsaus, että keväällä on aikansa täynnä paukamia. Ja ei niitä puremia tosiaan tunne, yhtäkkiä vaan huomaa – ja tuntee! – ne kaksisenttiset punaiset paukamat. Sulla niitä kyllä oli poikkeuksellisen paljon, bhhr, toivottavasti helpottaa pian. Mulla yleensä 3-4 päivässä ovat laskeneet kun hydrokortisonia laittaa.
Anna Sofia
Hän sanoi heti, että ei voi olla kirppu ja alkoi puhumaan ihosairaudesta…siinä vaiheessa tuskan hiki alkoi jo nousta otsalle, kun mietin, että kohta koko kroppa mätänee käsiin. Onneksi sitten oma järki muistutti, että aika erikoinen ihosairaus jos se tosiaan aina puhkeisi vain landella. Se jo mielestäni kertoo, että jollain ötökällä on tekemistä asian kanssa. Nyt täällä blogin kommenttikentässä on sitten tullut varmuus siitä, että lintukirppu se on ollut. Onneksi nyt osa puremista on jo haalistumaan päin, eli hyvällä tuurilla kesällä voi sitten pukeutua uikkariin ilman, että pelottelee muut tiehensä, heh. Ja tosiaan lääkärimaksu meni vähän harakoille (sain teiltä nimittäin parempaa konsultaatiota), mutta ainakin sain reseptilääkkeen, eli reissu ei kuitenkaan ollut täysin turha. Ensi kerralla pitää sitten varmaan mennä entomologin juttusille, heh!